Nuora on tänään antanut oikeusministeriölle lausunnon yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamisesta.
Lausunto kokonaisuudessaan:
Yleistä
Nuora on mielissään siitä, että pitkään valmisteltu uudistus viimein etenee ja että uudistuksessa on huomioitu aiempaa laajemmin eri elämänalueet ja eri syrjintäperusteet. Nuora on pääosin tyytyväinen myös valvontaviranomaisia koskeviin muutosesityksiin, mutta toivoo, että uuden yhdenvertaisuusvaltuutetun mandaattia laajennettaisiin kattamaan myös työelämän valvonta. Lisäksi on edistettävä lasten ja nuorten mahdollisuutta saada itseensä kohdistuvat syrjintätapaukset yhdenvertaisuusvaltuutetun ja muiden ihmisoikeusvalvojien tutkittaviksi itsenäisesti.
Nuora näkee parantamisen varaa siinä, miten esitetyllä lainsäädännöllä turvataan lasten ja nuorten osallisuus heitä koskevassa yhdenvertaisuussuunnittelussa, sekä siinä, millaisia yhdenvertaisuuden edistämiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun liittyviä velvoitteita koulutuksen järjestäjiin kohdistuu. Lisäksi Nuoraa huolettaa, onnistuuko lainsäädäntö tosiasiallisesti estämään nuoriin kohdistuvan ikäsyrjinnän. Myös moniperustaiseen syrjintään pitäisi Nuoran mielestä kiinnittää huomiota.
Nuorten osallisuus yhdenvertaisuussuunnittelussa
Esitetyn uuden yhdenvertaisuuslain 2 luvussa säädetään viranomaisen (5 §), koulutuksen järjestäjän (6 §) ja työnantajan (7 §) velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta. Pykälien sisällöt ovat keskenään pääosin yhtenevät liittyen yhdenvertaisuuden toteutumisen arviointiin ja yhdenvertaisuuden edistämissuunnitelmiin. Sen sijaan asianosaisten kuulemiseen liittyen pykälissä on eroja. 7 §:ssä luottamusmiehelle (tai vastaavalle) annetaan oikeus pyynnöstä saada tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla. Nuoran mielestä 6 §:ään pitäisi lisätä vastaava kirjaus oppilas- tai opiskelijakunnan edustajan tiedonsaantioikeudesta liittyen koulutuksen järjestäjän ja sen ylläpitämän oppilaitoksen toimeenpanemiin yhdenvertaisuuden edistämistoimenpiteisiin. Tällaisella kirjauksella edistettäisiin oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta sekä tuettaisiin oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnan sisällöllistä kehittämistä tilanteessa, jossa oppilaskunnat ovat tulossa lakisääteisiksi myös peruskouluihin.
Edelleen 6 §:ään liittyen Nuora on tyytymätön sen 3 momentin muotoiluun koskien oppilaiden, opiskelijoiden ja huoltajien kuulemista yhdenvertaisuussuunnitelmiin liittyen. Nuora toivoo, että lailla pyrittäisiin jäykän kuulemisen sijaan edistämään aitoa osallisuutta ja ehdottaa 3 momentille seuraavaa uutta muotoilua: ”Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että sen ylläpitämä oppilaitos laatii, toimeenpanee ja arvioi 2 momentissa mainitun suunnitelman vuosittain yhteistyössä henkilöstön, oppilaiden tai opiskelijoiden sekä oppilaiden huoltajien edustajien kanssa.”
Nuoran ehdottamalla muotoilulla varmistettaisiin vahvemman osallisuuden lisäksi myös se, että yh-denvertaisuussuunnitelmat laaditaan oppilaitoskohtaisesti. Nuora pitää oppilaitoskohtaista suun-nittelua tärkeänä, sillä se mahdollistaa kunkin oppilaitoksen olosuhteiden huomioimisen sekä yhdenvertaisuussuunnittelun tuomisen lähemmäs lasten ja nuorten arkea.
Nuoriin kohdistuva syrjintä
Esitetyn yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä yksiselitteisesti kielletään syrjintä iän perusteella. Kuitenkin samaisen lakiesityksen 10-12 §:issä mainitaan useampia ikään perustuvan erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteita. Nuoraa huolestuttaa erityisesti sekä 11 §:ssä että 12 §:ssä mainittu mahdollisuus ikään perustuvaan erilaiseen kohteluun työllisyyspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Työllisyyspoliittisten perusteiden käytön on toki oltava mahdollista silloin, kun halutaan toteuttaa esimerkiksi nuorisotakuun tyyppistä, haavoittuvassa asemassa olevaa ikäryhmää hyödyttävää erilaista kohtelua. Herää kuitenkin kysymys, voiko työllisyyspoliittisilla tavoitteilla oikeuttaa myös sellaisen erilaisen kohtelun, joka on jollekin ikäryhmälle epäsuotuisaa, esimerkiksi huonomman palkan maksamisen nuorille työntekijöille nuorten työllisyyden edistämisen nimissä. Nuora toivookin, että lakiin tai ainakin sen perusteluihin kirjattaisiin selvästi, että työllisyyspoliittisilla tavoitteilla perusteltava erilainen kohtelu voi olla vain nuorisotakuun tyyppistä kohderyhmäänsä selkeästi hyödyttävää toimintaa eikä esimerkiksi pelkkään ikään perustuvia palkanalennuksia.
Lapset ja nuoret ovat pääsääntöisesti koululaisia tai opiskelijoita, mistä syystä he joutuvat todennäköisimmin syrjinnän tai häirinnän uhreiksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Työpaikoilla tapahtuvaan häirintään on varauduttu sisällyttämällä esitetyn yhdenvertaisuuslain 14 §:ään työnantajan velvoite puuttua työpaikalla tapahtuvaan häirintään. Kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseksi vastaava velvoite tulee Nuoran mielestä säätää myös koulutuksen järjestäjille.
Koulutuksen järjestäjän velvoitteet on saatettava samalle tasolle työnantajan velvoitteiden kanssa myös lakiesityksen 15 §:n 3 momentin osalta. Toisin sanoen vammaisella henkilöllä on oltava oikeus saada kirjallinen selvitys myös koulutuksen järjestäjältä, jos hän katsoo mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi koulutukseen otettaessa tai koulutuksen aikana.
Esitetyssä lainsäädännössä ei ole mitään erillistä mainintaa moniperustaisesta syrjinnästä, jolle erityisesti monet nuoret ovat vaarassa altistua. Nuoran mielestä uudessa yhdenvertaisuuslaissa pitäisi ainakin määritellä toimivaltainen viranomainen ja syrjinnän suojan taso tilanteissa, joissa syrjintä liittyy sekä yhdenvertaisuus- että tasa-arvolain kattamiin syrjintäperusteisiin. Näiden osalta Nuora yhtyy Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin kantoihin siitä, että sekä yhdenvertaisuus- että tasa-arvovaltuutetulla on oltava toimivaltaa moniperustaisissa syrjintätapauksissa ja että suojaa on saatava sen syrjintäperusteen mukaan, johon kohdistuu vahvin suoja.
Yleisesti ottaen Nuora pitää tärkeänä, että syrjintäsuojaa ei heikennetä miltään osin suhteessa nykyiseen yhdenvertaisuuslakiin. Nuora ehdottaa, että koulutuksen osalta viittaus oikeuttamisperusteeseen poistetaan ainakin uskonnon/vakaumuksen, vammaisuuden ja seksuaalisen suuntautumisen osalta. Nuora ei näe, että erilaiselle kohtelulle olisi näiden syrjintäperusteiden kohdalla koulutuksessa missään tilanteessa hyväksyttävää syytä.
Valvontaviranomaiset
Nuoran mielestä on hyvä, että yhdenvertaisuusasioihin liittyvää hallintoa tehostetaan yhdistämällä syrjintälautakunnan ja tasa-arvolautakunnan toiminta. Nuora kannattaa myös nykyisen vähemmistövaltuutetun toimenkuvan laajentamista, mutta pitää esitettyä mandaattia siltä osin vail-linaisena, että se ei kata työelämän valvontaa. Ei riitä, että yhdenvertaisuusvaltuutettu voi yleisellä tasolla edistää yhdenvertaisuutta työelämässä; hänen on voitava puuttua myös yksittäisiin syrjintätapauksiin työelämässä.
Nuora pitää erittäin tärkeänä myös sitä, että lapsilla ja nuorilla olisi tosiasiallinen mahdollisuus saada itseensä kohdistuvat syrjintätapaukset yhdenvertaisuusvaltuutetun ja muiden ihmisoikeusvalvojien tutkittaviksi itsenäisesti. Tämä edellyttää valitusprosessin kehittämistä lapsiystävällisempään suuntaan. Kehittämistyön vauhdittamiseksi Nuora toivoo lapsiystävällisen valitusprosessin kehittämistavoitteen kirjaamista lain perusteluihin.
Lopuksi
Nuora muistuttaa, että esitetyn lainsäädännön toimeenpanemiseen on varattava riittävät resurssit. Erityisesti uuden yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto vaatii lisäresursointia, jotta uusien tehtävien hoitamiseen tarvittava asiantuntemus turvataan. Lisäksi viranomaisia, työnantajia ja koulutuksen järjestäjiä on tuettava yhdenvertaisuuden edistämisessä tarjoamalle heille materiaaleja ja koulutusta eri syrjintäperusteista ja yhdenvertaisuussuunnittelusta.