Monipolvinen hyvinvointi. Nuorisobarometri 2012.
Nuorisobarometri 2012 Monipolvinen hyvinvointi toteutettiin uudella tavalla siten, että nuorten lisäksi mukaan otettiin nuorten vanhemmista koostuva otos. Näin sukupolvien välisen vuorovaikutuksen tutkimiseen avautuu mahdollisuus nimenomaan perhesuhteiden kautta, ja hyvinvoinnin rakentumista päästään tarkastelemaan ylisukupolvisuuden, tässä nimenomaan hyvinvoinnin monimutkaisen periytymisen, näkökulmasta.
Nuorisobarometrin aineisto tuo tarkasteluun lapsuudenkodin taustojen yhteyksiä nuorten arkeen ja elämäntapaan. Ylisukupolvisuuden teemassa on vahvasti läsnä niin tutkimuksellinen kuin yhteiskunnallinen näkökulma, sillä se liikkuu paitsi monitieteisen nuorisotutkimuksen, myös nuoriso-, perhe- ja yhteiskuntapolitiikan kentillä. Tutkimuskohteena sukupolvet on ikiaikainen, mutta nyt teemana myös poliittisesti monin tavoin pinnalla. Sukupolvipolitiikasta saa ja pitää tänä päivänä puhua, mikä ei aina ole suomalaisessa poliittisessa keskustelussa ollut itsestään selvää.
Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien 15-29-vuotiaille nuorille toteutettu kyselytutkimus, jota julkaisevat Valtion nuorisoneuvosto (ent. Nuorisoasiain neuvottelukunta), Nuorisotutkimusseura (ent. Nuorisotutkimusverkosto) ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Osa kysymyksistä toistuu samoina, osa on vaihtuvien teemojen mukaisia.
Lisätiedot: Monipolvinen hyvinvointi. Nuorisobarometri 2012.
Julkaistu 2012. Tiedonkeruu toteutettiin alkuvuodesta 2012.
Sami Myllyniemi (toim.)
Nuorisoasiain neuvottelukunta (nyk. valtion nuorisoneuvosto)
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Nuorisotutkimusverkosto.
Kannen kuva: Amanda Vähämäki
Muut materiaalit
Mediatiedote
Luottamukselliset sukupolvisuhteet vahvistavat nuorten hyvinvointia
Nuorisobarometri 2012 tuo nuorten hyvinvointia ja huono-osaisuutta koskevaan keskusteluun painavaa tietoa ja yksinkertaisia olettamuksia koettelevia näkökulmia. Vuodesta 1994 lähtien toteutettu Nuorisobarometri on vuonna 2012 uudenlainen. Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa siten, että nuorten lisäksi haastateltiin heidän omia vanhempiaan. Näin hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin rakentumista ja periytymistä päästään valaisemaan perhesuhteiden ja ylisukupolvisuuden näkökulmasta. Vastaavaa tutkimusasetelmaa ei suomalaisessa nuorisotutkimuksessa ole aiemmin käytetty.
Sisällöllisesti vuoden 2012 Nuorisobarometri on moniteräinen. Perheiden arkeen liittyvien kattoteemojen alla muut teemat kuten osallistuminen, luottamus, sosiaaliset verkostot, terveys, elintavat ja lapsuudenkodin taustat punoutuvat erottamattomasti toisiinsa.
Nuorten luottamus politiikkaan vahvistuu, mutta luottamus kanssaihmisiin heikkenee
Tulosten mukaan nuorten yhteenkuuluvuuden tunteen aiemmin heikentyvä trendi on kääntynyt kohti kiinteämpää yhteenkuuluvuutta. Erityisen paljon on vahvistunut yhteenkuuluvuus nettiyhteisöihin, mutta yhteys koetaan kiinteämmäksi myös suhteessa ystäväpiiriin, sukuun, koulu- tai työyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Vastaavasti nuorten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on vahvistumaan päin. Huomionarvoinen trendi on vahvistuva luottamus nimenomaan poliittisiin instituutioihin, samoin nuorten kasvava kiinnostus politiikkaa kohtaan. Sen sijaan luottamus kanssaihmisiin on heikentynyt varsin nopeasti. Tätä voi pitää huolestuttavana trendinä, sillä sosiaalinen luottamus on keskeistä paitsi yksilön pärjäämiselle, myös koko yhteiskunnalle, jonka toiminta perustuu viime kädessä luottamukseen muita toimijoita kohtaan.
Artikkeli ”Millä tavoin huono-osaisuus periytyy?” pohjautuu barometrin aineiston ensimmäistä kertaa tarjoamaan mahdollisuuteen tutkia sosiaalisen epäluottamuksen siirtymistä sukupolvelta toiselle. Artikkeli avaa kysymystä syrjäytymisen mekanismeista kysymällä liittyykö huono-osaisuuden periytymiseen opittuja elementtejä, ja jos liittyy, mitä ne ovat. Analyysi osoittaa, että sosiaalinen epäluottamus periytyy sukupolvien ylitse muodostaen osaltaan perustan huono-osaisuuden ylisukupolvisuudelle.
Artikkelissa ”Nuorten ja heidän vanhempiensa sukupolvet ja käsitykset mielipiteiden keskinäisestä samanlaisuudesta” pohditaan sukupolvi-identiteettejä ja nuorempaa ja vanhempaa sukupolvea yhdistävää vahvaa molemminpuolista käsitystä mielipiteiden samanlaisuudesta. Nuorisobarometrin tulokset nuorten luottamuksen jännitteisestä luonteesta on otettava vakavana sukupolvien välisen solidaarisuuden haasteena, niin perheiden kuin yhteiskunnan tasolla. Kyse ei ole vain nuorten luottamuksesta yhteiskuntaan ja perheeseen. Sukupolvien välisen luottamuksen ilmapiiri ja luottamus nuoriin ovat omiaan vähentämään nuorten ulkopuolisuuden tunnetta.
Tilaa uudenlaisille vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan muodoille
Vapaaehtoistyön teemaa tutkittiin sekä kartoittamalla nuorten osallistumista että asennoitumista. Onko vapaaehtoistyö vain CV:n kartuttamista vai aitoa asioista välittämistä? Ja toisaalta, onko vapaaehtoistyön motiiveilla merkitystä, jos jotain hyödyllistä tulee tehdyksi ja ihmiset saavat elämäänsä sisältöä? Vai paikataanko vapaaehtoistyöllä yhä enenevässä määrin julkisen sektorin palkkatyötä, jota taloudellisen laman aikaan on karsittu? Vapaaehtoistyö herättää nuorissa monenlaisia näkemyksiä. Kansalaisyhteiskunnan kenttä on voimakkaassa liikkeessä niin motiivien kuin toiminnan tasolla. Nuorten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan näyttää olevan kasvussa, vaikka järjestöihin kuuluminen on samanaikaisesti vähenemässä. Barometrin tulokset virittävät paineita kansalaisyhteiskunnan uudistumiseen. Tarvitaan poliittista tahtoa ja toimivia rakenteita myös perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella tapahtuvan omaehtoisen kansalaistoiminnan tukemiseksi.
Vanhemmilla olennainen rooli nuorten terveystottumusten muotoutumisessa
Artikkeli ”Sukupolvien väliset suhteet nuoren terveystottumusten suuntaajina” tarkastelee lapsuudenkodin olosuhteita käyttäytymismallien muodostumisessa. Lapsuudenperheen taloudellinen toimeentulo ja sosioekonominen asema ovat yhteydessä lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Myös perheen sisäinen dynamiikka muokkaa terveystottumuksia: vanhempien esimerkki ja ennen kaikkea perheen yhteinen tekeminen vaikuttavat myönteisesti siihen, että lapset ja nuoret oppivat terveellisiä ruokailu- ja liikuntatottumuksia. Kyse ei ole vain kunnianhimoisista vanhemmuuden projekteista tai suunnitelmallisesta tekemisestä vaan yhtä lailla arkisesta yhdessäolosta. Tulokset ovat merkittäviä niin kasvatuksen kuin terveysvalistuksen suunnittelun ja toteuttamisen näkökulmasta.
Perheessä käytävä yhteiskunnallinen keskustelu virittää nuoria poliittisesti
”Nuorten perhetausta ja politisoituminen Nuorisobarometrin valossa” -artikkeli osoittaa perheiden erityisen merkityksen poliittisen kiinnostuksen heräämisessä. Politiikasta kiinnostuneiden ja poliittisesti aktiivisesti toimivien vanhempien lapset kiinnostuvat muita todennäköisemmin itsekin politiikasta. Kotona käydyt yhteiskunnalliset keskustelut ovat tärkeä poliittisen mielenkiinnon herättäjä ja resurssi. Artikkeli avaa uudenlaisia näkökulmia siihen, millaiseen suuntaan suomalaisen poliittisen kulttuurin pitäisi muuttua, jotta sukupolvien välinen poliittinen dialogi ja debatti yleistyisivät perheiden ja muiden kasvatusinstituutioiden arkipäivässä.