NUORISOBAROMETRI 2007

Vuoden 2007 Nuorisobarometrin kattoteemoina ovat nuorten hyvinvointi ja suhde yhteiskuntaan. Teema on laaja, ja niin on myös käsiteltyjen aiheiden kirjo: työ, koulutus, yhteiskunta, asuminen, tulevaisuus, sosiaaliset suhteet ja tyytyväisyys elämän eri osa-alueisiin. Pysyvien teemojen lisäksi mukana on uusia ajankohtaisia aiheita: nuorten käsitykset äänioikeusiästä eri vaaleissa, kaikille maksettavasta perustulosta sekä koulutuspoliittisista kysymyksistä kuten oppivelvollisuusiästä ja nuorisokoulusta.

Nuorten koulutususko heikkenemässä

Työelämä on muutoksessa, samoin nuorten asenteet työtä kohtaan. Työtä pidetään kuitenkin edelleen erittäin tärkeänä. Useampi kuin neljä nuorta viidestä ottaisi mieluummin tilapäistä työtä kuin eläisi työttömyyskorvauksella, jos käteen jäävä tulo olisi yhtä suuri. Samalla käsitys työelämän vaativuudesta on kasvanut selvästi. Nyt jo useampi kuin kolme nuorta neljästä uskoo työelämän vaativan niin paljon, että monet ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun. Entistä epävarmemmille työmarkkinoille astuvilla nuorilla onkin ratkaistavanaan haastava yhtälön työn samanaikaisesta tärkeydestä ja kuluttavuudesta.

Nuorten usko koulutuksen hyötyyn työelämän kannalta on heikkenemässä. Niukka enemmistö on edelleen täysin samaa mieltä siitä, että koulutus parantaa olennaisesti työsaantimahdollisuuksia, mutta vuosituhannen vaihteesta osuus on laskenut kahdellakymmenellä prosenttiyksiköllä. Samasta muutoksesta kertoo myös se, että usko jatkuvan kouluttautumisen merkitykseen työelämässä pysymiselle on vähentynyt. Yhä harvempi nuori pitää puutteellista koulutusta työllistymisen esteenä, sen sijaan näkemys ylikoulutuksesta uhkana työllistymiselle on vahvassa kasvussa. Näiden havaintojen voi tulkita kertovan siitä, että työmarkkinat vetävät nyt myös heikommin koulutettuja nuoria, onhan nuorisotyöttömyys selvässä laskussa. Mutta viesti nuorten muuttuvasta suhteesta koulutukseen on kuitenkin syytä kuulla ja ottaa vakavasti.

Työttömyys ei enää ole nuorten silmissä väistämätön paha

Nuorten asenteissa sosiaaliturvaa ja työttömyyttä kohtaan on niin ikään tapahtumassa vauhdikkaita muutoksia. Työttömänä oloa ei entiseen tapaan pidetä pahana asiana, kunhan toimeentulo on turvattu. Yhä harvempi pitää sosiaaliturvaa passivoivana tai kannattaa ajatusta työttömyysturvan vastikkeeksi tehtävästä yhteiskuntaa hyödyttävästä työstä. Entistä harvempi nuori pitää työttömyyttä yksilön omana vikana, ja yhä useampi sanoo, että heidän ystäviensä mielestä on hyväksyttävää olla työtön. Myös nuorten käsitykset keinoista taistella työttömyyttä vastaan ovat muuttuneet. Työn jakaminen useammalle työaikaa lyhentämällä saa yhä vähemmän kannatusta, samoin työllistämiskynnyksen alentaminen laskemalla töihin tulevan nuoren palkkaa. Pessimismiäkin on ilmassa, sillä noin puolet nuorista uskoo pysyvästi työelämän ulkopuolelle jäävien määrän kasvuun. Tuloerojen kasvuun tulevaisuuden suomalaisessa yhteiskunnassa uskoo jopa kolme nuorta neljästä.

Nuorten tuki vastikkeettomalle perustulolle

Noin puolet nuorista kannattaa kaikille maksettavan vastikkeettoman perustulon käyttöönottamista. Käsitykset siitä, kannustaako kaikille maksettava perustulo työntekoon, jakautuvat suunnilleen samoin: puolet on samaa mieltä, toinen puoli eri mieltä. Asenne perustuloon on sitä kielteisempi, mitä vanhemmasta ja koulutetummasta vastaajasta on kyse.

Nuoret uskovat nykydemokratian toimivuuteen

Myönteistä on nuorten vahvistava luottamus demokratian toimivuuteen; nyt useampi kuin kolme vastaajaa neljästä on sitä mieltä, että demokratia takaa kansalaisille riittävät vaikuttamisen mahdollisuudet. Enemmistö luottaa myös siihen, että hallitus tekee enimmäkseen oikeita päätöksiä. Noin viidennes nuorista haluaisi olla itse mukana politiikassa 35 ikävuoteen mennessä. Vaikka politiikkaan haluavien osuus on edelleen suhteellisen pieni, se on kuitenkin vahvassa kasvussa.

Oppivelvollisuusiän laajentaminen ei saa kannatusta

Nuoret eivät juuri kannata oppivelvollisuusiän laajentamista. Vain yksi vastaaja kymmenestä haluaisi lapset kouluun jo 6-vuotiaina. Joka neljäs kannattaa oppivelvollisuusiän nostamista 18 vuoteen. Myöskään ajatus nuorisokoulusta, lukion ja ammatillisen koulutuksen yhdistämisestä, ei saa tukea nuorilta itseltään vain noin joka viidennen kannattaessa sitä. Yliopisto-opetuksen pysymistä maksuttomana sen sijaan kannattavat lähes kaikki nuoret.

Äänioikeusikärajan laskeminen pohdituttaa

Äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen kannattaa vähemmistö nuorista. Noin joka kolmas nuori pitää ajatusta hyvänä kunnallisvaalien kohdalla, eduskunta-, presidentin- ja eurovaalien tapauksessa kannatus on pienempää. Alle 18-vuotiaat kannattavat ikärajan laskemista selvästi enemmän kuin äänioikeusikärajan jo saavuttaneet. Kunnallisvaaleissa 15–17-vuotiaista äänioikeusikärajan laskemista kannattaa 42,2 prosenttia vastaajista, kun 25–29-vuotiaista vastaava luku on 31,8 prosenttia.

Nuorten asumistoiveita selvitettiin kysymällä missä kunnassa tai kaupungissa vastaaja asuisi mieluiten. Enemmistö pitää mieluisimpana sitä kuntaa tai kaupunkia, jossa parhaillaan asuu. Myös suurimmat kaupungit vetävät nuoria puoleensa, toivottuja asuinpaikkoja ovat varsinkin yliopistokaupungit Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu. Useampi kuin kaksi nuorta kolmesta uskookin Suomen väestön tulevaisuudessa keskittyvän muutamiin harvoihin keskuksiin.

Valtaosa nuorista suhtautuu valoisasti tulevaisuuteen, niin omaan kuin oman ikäluokkansakin tulevaisuuteen. Enemmistö arvelee saavuttavansa työurallaan paremman aseman kuin vanhempansa. Useampi kuin neljä nuorta viidestä uskoo oman ikäluokkansa poliittisen aseman kehittyvän vähintään yhtä hyväksi kuin vanhemmilla ikäluokilla, taloudellisen aseman osalta näin uskoo lähes yhdeksän kymmenestä.

Nuoret elämäänsä tyytyväisiä kouluarvosanalla 8,5

Nuorten hyvinvointia selvitettiin myös pyytämällä vastaajia antamaan kouluarvosana nelosesta kymppiin tyytyväisyydelleen elämäänsä ja sen eri osa-alueisiin. Eri elämänalueista nuoret ovat kaikkein tyytyväisimpiä terveydentilaansa ja ihmissuhteisiinsa. Myös vapaa-aikaan, nykyiseen työhön ja koulutukseen ollaan suhteellisen tyytyväisiä, mutta taloudellisen tilanteen kohdalla tyytyväisyys on heikompaa. Nuorten elämälleen kokonaisuudessa antamien kouluarvosanojen keskiarvo on 8,5, enemmistö antaa elämälleen peräti kiitettävän. Näin mitattuna nuorten tyytyväisyydessä ei ole tapahtunut ainakaan laskua, pikemminkin päinvastoin. Myönteisenä voi pitää myös sitä, että keskimäärin nuorilla on entistä enemmän ystäviä, joihin he myös ovat entistä useammin yhteydessä