Valtaosa 18–29-vuotiaista nuorista aikoo äänestää tulevissa kunnallisvaaleissa. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan tuoreen gallupin mukaan 59 prosenttia kertoo aikovansa äänestää huhtikuun 2017 kunnallisvaaleissa. Nuorten äänestysinto vastaa viime kunnallisvaalien koko maan äänestyskäyttäytymistä. Äänestyskäyttäytymisessä ei ole eroja sukupuolten välillä, mutta äänestysinto kasvaa selvästi iän myötä.
Viidennes nuorista aikoo jättää äänestämättä vaaleissa. Tärkeimmät syyt äänestämättä jättämiselle ovat nuorten mukaan, että he eivät koe omaavansa mielipiteitä, joiden perusteella voisi äänestää tai että ei viitsi käydä äänestämässä. 15 prosenttia nuorista, jotka eivät aio äänestää kokee, että heidän on vaikea löytää sopivaa ehdokasta. Naisille ehdokkaan löytäminen on miehiä haastavampaa. Äänestämättä jättämisen syyt ovat Nuorisobarometriin verraten nuorten keskuudessa melko vakiintuneita. Niiden nuorten osuus, jotka eivät omasta mielestään omaa mielipiteitä, näyttää kuitenkin merkittävästi lisääntyneen edellisistä vaaleista.
”Kunnallispolitiikka on lähellä nuorten arkea. On huolestuttavaa, jos näin moni nuori kokee, ettei heillä ole mielipiteitä oman arkensa asioihin”, Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Herttaliisa Tuure sanoo. ”Tulos voi heijastella myös meneillään olevia sote- ja aluehallintouudistuksia, joiden johdosta kunnallispolitiikasta on tullut monimutkaista ja siitä on vaikea muodostaa mielipiteitä”, Tuure pohtii.
Gallupin mukaan jopa puolet nuorista ei osaa sanoa mitä puoluetta äänestäisi, jos kuntavaalit järjestettäisiin nyt. Kantansa kertoneiden nuorten kolme suosituinta puoluetta ovat Vihreät (24,8 %), Kokoomus (18,7 %) ja Keskusta (16,9 %). Perussuomalaisia äänestäisi 7,6 prosenttia 18–29-vuotiaista. Sukupuolella on puoleen valinnassa selkeästi suuri merkitys. Vihreiden äänestäjistä enemmistö on naisia, kun taas Perussuomalaisia äänestää miehet.
”Kunnallisvaaleihin on aikaa yhdeksän kuukautta. Saman verran on puolueilla aikaa kirkastaa viestiään nuorille sopivaksi. Jos 20 prosenttia nuorista ei vielä osaa sanoa aikovatko he äänestää ja yli puolet äänestää seuraavissa kunnallisvaaleissa, on nyt hieno mahdollisuus nostaa nuorten äänestysaktiivisuutta”. Edellisissä kuntavaaleissa äänestysprosentti oli vain 33 samassa ikäryhmässä. Haastattelussa kysyttiin myös nuorten kiinnostusta asettua ehdolle kunnallisvaaleissa. Vastaajista vain 4 prosenttia aikoo asettua tai olisi kiinnostunut asettumaan ehdolle. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta toivoo, että nuorten ehdokkaiden määrä tulevissa kunnallisvaaleissa on isompi kuin edellisellä kerralla. ”Vaalibudjeteista on tullut kunnallisvaaleissakin isoja, vaikka juuri kunnallispolitiikan pitäisi olla helposti saavutettavissa”, huomauttaa Tuure.
Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 1000 18–29-vuotiasta nuorta. Haastattelut toteutti Feelback Oy ajalla 27.6.-7.7.2016. Virhemarginaali puoluekannatuksessa +/- 3,5 %.
Lisätietoja:
Herttaliisa Tuure, pääsihteeri, Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta
herttaliisa.tuure@minedu.fi, 02953 30356
Graafi_gallup_äänestystiedot
Graafi_gallup_mitä puoluetta äänestäisit
