Nuora on antanut tänään lausuntonsa koulutuksellisen tasa-arvon strategialuonnoksesta.
Lausunto kokonaisuudessaan:
Yleiset havainnot
Nuora on tyytyväinen siihen, että ohjelman käsitemäärittelyjä on edellisen lausuntokierroksen jälkeen täsmennetty Nuoran antaman lausunnon suuntaisesti. Sen sijaan on valitettavaa, ettei Nuoran ehdotusta ohjelman toteutumisen seuranta- ja arviointisuunnitelman sisällyttämisestä ohjelmatekstiin ole huomioitu lopullisessa ehdotuksessa. Mikäli tällaista suunnitelmaa ei sisällytetä lopulliseenkaan ohjelmatekstiin, on ohjelman toteutumisen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi suunniteltava jollain muulla tavalla. Seurannan ja arvioinnin merkitystä ei pidä väheksyä, sillä huolellisesti suunniteltuina ja toteutettuina niistä on runsaasti apua mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarpeen ja sisällön määrittelyssä.
Nuoran mielestä on hyvä, että ohjelmaluonnoksessa on arvioitu esitettyjen toimenpiteiden kustannusvaikutuksia. Arvioissa on kuitenkin huomioitu vain toimenpiteiden välittömät kustannukset, vaikka monien toimenpiteiden vaikuttavuus on täysin riippuvainen siitä, miten niistä aiheutuvat välilliset kustannukset pystytään kattamaan. Esimerkiksi toimenpiteessä 7 mainittu valmistavan ja valmentavan koulutuksen kokonaisuus jää paperille, ellei valmistavan ja valmentavan koulutuksen käytännön toteutusta (työpajat, ammattistartit jne.) resursoida riittävästi. Toimenpiteiden toimeenpanon yhteydessä on siis syytä kiinnittää erityishuomiota siihen, että resurssit riittävät myös niistä aiheutuvien välillisten kustannusten kattamiseen.
Nuora esitti aiemmassa lausunnossaan monia sellaisia huomioita, jotka eivät ole johtaneet muutoksiin ohjelmaehdotuksen sisällössä. Tässä lausunnossa näitä huomioita on tiivistetty konkreettisiksi muutosehdotuksiksi, joihin jatkovalmistelijoiden on toivottavasti helpompi tarttua kuin aiempiin yleisiin kommentteihin. Kaikkien aiempien huomioiden pohjalta ei ole pystytty tekemään selkeitä muutosehdotuksia esimerkiksi silloin, kun huomiossa on toivottu jonkin toimenpiteen konkretisointia (esim. toimenpiteet 9 ja 11 sekä toimenpiteen 20 ”eräät alat”). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö nämä huomiot enää olisi ajankohtaisia. Olisi siis toivottavaa, että Nuoran molemmat lausunnot huomioitaisiin ohjelman jatkovalmistelussa.
Muutosehdotukset
Muutosehdotus 1: lisätään toimenpiteeseen 3 uusi virke: ”Kehitetään luovien aineiden opetusta, sosiaalisten taitojen opettamista ja oppimaan oppimisen tukemista.”
Perustelu: Peruskoulua on kehitettävä myös muilta osin kuin vain PISA-testiä palvelevien oppiaineiden osalta. PISA-testi mittaa vain tiettyjä osa-alueita peruskoulun kasvatuksellisista tavoitteista eikä sen perusteella voida sanoa mitään oppilaiden yleisestä heikkoudesta tai vahvuudesta. Yhteen testiin perustuvat yleistävät arviot ovat vaarallisia, kun tavoitteena on saada koko ikäluokka (ml. PISA-testissä heikosti menestyneet) kouluttautumaan ja työelämään. Peruskoulun onkin pystyttävä tarjoamaan kaikille oppilaille positiivisia oppimiskokemuksia sekä takaamaan riittävät mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen ja yhteiskunnassa toimimiseen.
—
Muutosehdotus 2: lisätään toimenpiteeseen 3 uusi virke: ”Kehitetään peruskoulujen oppilaanohjausta.”
Perustelu: Oppilaanohjaus on olennaisessa asemassa oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tuke-misessa. Lisäksi toimivalla oppilaanohjauksella on vaikutusta siihen, millaisen käsityksen nuori saa peruskoulun jälkeisistä jatko-opintomahdollisuuksistaan. Peruskoulun oppilaanohjauksen kehittäminen on kirjattu myös hallitusohjelman tavoitteeksi.
—
Muutosehdotus 3: lisätään toimenpiteeseen 3 uusi virke: ”Kehitetään joustavaa perusopetusta perus-koulun keskeyttämisten ehkäisemiseksi.”
Perustelu: Vaikka oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttävät onkin lukumääräisesti pieni ryhmä, on peruskoulun suorittamattomuudella yleensä nähtävissä monia negatiivisia vaikutuksia nuorten myöhemmässä elämässä. Ei siis riitä, että tähän ryhmään kuuluville kohdistetaan toimenpiteitä vasta aikuiskoulutuksen piirissä, vaan näille oppilaille olisi kohdistettava nykyistä vahvemmin tukea ja toimenpiteitä jo peruskoulussa.
—
Muutosehdotus 4: lisätään toimenpiteeseen 3 uusi virke: ”Kehitetään erityisryhmien läksykerhoja, tuutorointia ja vertaisoppimista erilaisten vähemmistöryhmien kasvun ja kehityksen tukemiseksi ja eriytymisen vähentämiseksi.”
Perustelu: Maahanmuuttajat ja muut vähemmistöryhmät sekä moniperustaisen syrjinnän vaarassa olevat lapset ja nuoret tarvitsevat erityistoimenpiteitä, joilla puututaan koulutuspolkujen eriytymiseen ja periytymiseen, tuetaan moninaisten oppilaiden kasvua ja kehitystä sekä vähennetään erilaisia ennakkoluuloja ja stereotypioita.
—
Muutosehdotus 5: lisätään toimenpiteeseen 3 uusi virke: ”Suunnitellaan TET-jaksot siten, että ne vähentävät sukupuolittuneita työelämäkäsityksiä ja poistavat koulutuksen periytyvyyden vaikutusta.”
Perustelu: TET-jaksojen suunnittelulla voidaan vähentää sukupuolittuneita työelämäkäsityksiä sekä vaikuttaa koulutuksen periytyvyyteen, mikäli oppilaat tutustuisivat laajasti erilaisiin työpaikkoihin ja niissä toimimiseen vaadittavaan koulutukseen
—
Muutosehdotus 6: lisätään toimenpiteen 4 jälkeen uusi toimenpide: ”Toimenpide XX. Muut koulujen välisiä eroja tasoittavat toimenpiteet. Opetuksen järjestäjiä kannustetaan tasoittamaan koulujen välisiä eroja myös esimerkiksi organisatorisin järjestelyin, kuten kannustamalla opettajia työkiertoon erityisesti suuremmissa kaupungeissa.”
Perustelu: Toimenpiteessä 4 mainittujen resurssi- ja säädösohjauksellisten keinojen lisäksi koulujen välisiin eroihin on syytä puuttua myös informaatio-ohjauksen keinoin.
—
Muutosehdotus 7: lisätään toimenpiteen 5 ensimmäisen kappaleen viimeiseen virkkeeseen sanan ”seksuaalivähemmistöjen” jälkeen sanat ”ja sukupuoli-identiteettien moninaisuuden”.
Perustelu: Sukupuoli-identiteettien moninaisuus tulee huomioida jo peruskoulussa osana sukupuo-lisensitiivistä kasvatusta, jottei lapsille ja nuorille synny turhia paineita yrittää tahdonvaltaisesti muokata omaa sukupuoli-identiteettiä kohti syvälle juurtuneita ”tyttö”- ja ”poika” –luokkia
—
Muutosehdotus 8: lisätään toimenpiteen 5 toisen kappaleen loppuun sanat ”huomioiden myös sellaiset lapset ja nuoret, joiden sukupuoli-identiteetti ei vastaa perinteistä tyttö-poika –jaottelua”.
Perustelu: ks. muutosehdotus 6
—
Muutosehdotus 9: muutetaan kolmas kappale muotoon ”Ulotetaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laadintavelvoite kaikkiin koulutusjärjestelmän osiin varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen”.
Perustelu: Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät asenteet syntyvät varhain, joten niiden kehittymiseen on myös vaikutettava varhain.
—
Muutosehdotus 10: lisätään toimenpiteen 6 ensimmäisen kappaleen loppuun uusi virke: ”Arvioinnissa huomioidaan myös, miten uusi koulutuspaikkajako yhtäältä vaikuttaa nuorten mahdollisuuksiin opiskella haluamaansa alaa lähellä kotiaan ja toisaalta varmistaa työvoiman valtakunnallisen alakohtaisen saatavuuden.”
Perustelu: On tärkeää, että mahdollisimman monen alan koulutusta järjestetään mahdollisimman monella paikkakunnalla, sillä toisen asteen opintotukijärjestelmä mahdollistaa opiskelun käy-tännössä vain omalla kotipaikkakunnalla tai sen välittömässä läheisyydessä eikä kaikille 16-vuotiaille ole ylipäätään sopivaa opiskella ja elää itsenäisesti kaukana perheestään. Samaan aikaan koulutuspaikkamääriä suunniteltaessa on huolehdittava eri alojen työvoiman saatavuudesta koko maassa.
—
Muutosehdotus 11: poistetaan toimenpiteen 7 viimeisestä kappaleesta sanat ”nykyistä enemmän opetuksellisista lähtökohdista”
Perustelu: Työpajoilla on nuorten kasvatuksessa huomattavasti laajempi rooli kuin pelkkä ammattiin opettaminen, mikä taas on pääfokuksena ammatillisissa oppilaitoksissa. Työpajojen rooli on laajemmin nuorten elämänhallinnan taitoja rakentava ja työpajoissa nuorten ohjaamisen merkitys on kokonaisvaltaisempi. Opetuksellinen lähtökohta ei voi siis olla ensisijainen suhteessa esimerkiksi sosiaalisen vahvistamisen lähtökohtiin. Opetuksellinen lähtökohta on vahvempana lähtökohtana esimerkiksi ammattistartissa, mutta näiden erillisten mallien kehittämisessä on huomioitava näiden mallien erilaiset tavoitteet.
—
Muutosehdotus 12: lisätään toimenpiteen 13 tekstin loppuun sanat ”ja sukupuoli-identiteettien moninaisuuden tunnistamiseen ja tunnustamiseen”.
Perustelu: ks. muutosehdotus 6
—
Muutosehdotus 13: lisätään toimenpiteiden 14-17 yhteyteen uusi toimenpide: Toimenpide XX. Toisen asteen opiskelijoiden terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Muutetaan ammatillista koulutusta koskevan lain 2 §:ää vastaamaan sisällöltään lukiolain vastaavaa pykälää siten, että myös ammatillisen koulutuksen tavoitteisiin kuuluu nuorten kasvattaminen hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan kansalaisiksi. Varmistetaan uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain toteutuminen yhdenvertaisesti kaikissa oppilaitoksissa, joita laki koskee.
Perustelu: Tällä hetkellä toista astetta koskevien lakien tarkoituspykälät ovat keskenään niin erilaiset, että lakitasollakin koulutuksellinen tasa-arvo on eri koulutusmuotojen välillä heikkoa. Esimerkiksi aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattavat teemat tulisikin ottaa laajemmin osaksi myös ammatillisen koulutuksen opetussisältöjä, ja siten pyrkiä kaventamaan toisen asteen opiskelijoiden terveys- ja hyvinvointieroja.
—
Muutosehdotus 14: lisätään toimenpiteeseen 19 uusi virke: ”Tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää ammatillisessa koulutuksessa kehitettävää modulaarisuutta myös korkeakouluissa.”
Perustelu: Mahdollisuus suorittaa korkeakouluopinnot osissa tukisi opintojen yhteensovittamista työ- ja perhe-elämän kanssa. Ajatus siitä, että työnteko viivästyttää opintoja ja siten työllistymistä ei enää saa tukea tuoreilta tutkimuksilta. Näin ollen työntekoon kannustaminen olisi huomioitava koulutuksen järjestämistavoissa.
—
Muutosehdotus 15: lisätään toimenpiteeseen 22 uusi virke: ”Opiskelun yhteensovittamista työ- ja perhe-elämän kanssa helpotetaan kehittämällä verkko-opintomahdollisuuksia sekä järjestelmällä opetusta yhteistyössä avoimen korkeakoulun kanssa”.
Perustelu: ks. muutosehdotus 12
—
Muutosehdotus 16: lisätään toimenpiteeseen 31 uusi virke: ”Lisätään oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstön osaamista syrjinnän vaarassa olevien nuorten kohtaamisessa”.
Perustelu: Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden on oltava syrjinnän vaarassa olevien nuorten saatavilla, mikä edellyttää henkilöstöltä riittävää osaamista heidän kohtaamisessaan.
—
Muutosehdotus 17: lisätään toimenpiteeseen 31 uusi virke: ”Aluehallintovirastojen roolia oppilas- ja opiskelijahuollon suunnittelussa, ohjauksessa ja valvonnassa vahvistetaan”.
Perustelu: Pelkkä lakikirjaus ja kunnille osoitettu velvoite ei vielä riitä takaamaan yhdenvertaisia oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita. Palveluiden toteutumista on myös valvottava, jotta nykyisellään hyvinkin suuria koulujen välisiä eroja saadaan tasoitettua.
Lopuksi:
Toimenpiteen 6 alla listataan kaksi vaihtoehtoa perusasteen päättävien toiselle asteelle siirtymisen tukemiseen: subjektiivinen oikeus toiselle asteelle ja oppivelvollisuuden pidentäminen. Nuora uskoo molempien vaihtoehtojen olevan tehokkaita keinoja tukea toiselle asteelle siirtymistä, mutta näkee toisen asteen opinnot enemmän nuoren oikeutena kuin velvollisuutena ja asettuu siitä syystä kannattamaan esitetyistä vaihtoehdoista subjektiivista oikeutta toiselle asteelle.