Lausunto EU:n uudesta nuorisostrategiasta

19.9.2018 |

Lausunto: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n uusi nuorisostrategia: nuorten osallistaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet

Komissio antoi 22.5.2018 tiedonannon EU:n uudeksi nuorisostrategiaksi vuosille 2019-2027. Ehdotuksella pyritään parantamaan monialaista yhteistyötä muun muassa EU:n nuorisoalan koordinaattorin avulla, seuraamaan EU:n nuorisotoimiin käytettyjä varoja, käynnistämään uusi ja osallistavampi nuorisoasioita koskeva EU:n vuoropuhelu keskittyen muita heikommassa asemassa oleviin nuoriin, poistamaan esteitä vapaaehtoisuuteen ja solidaarisuuteen liittyvän liikkuvuuden tieltä ja edistämään sitä, panemaan täytäntöön nuorisotyöohjelma ja vahvistamaan EU:n nuorisopolitiikan ja siihen liittyvien EU-ohjelmien välistä yhteyttä (Erasmus+-ohjelma ja Euroopan solidaarisuusjoukot). Komission ehdotuksen käsittely on aloitettu neuvoston työryhmässä heinäkuussa 2018 ja sitä on tähän mennessä käsitelty yhdessä kokouksessa. Asiaa valmistellaan kansallisesti EU-asioiden komitean alaisessa jaostossa EU-32 (nuoriso ja liikunta), jossa edustettuina oleville ministeriöille ei tätä lausuntopyyntöä lähetetä erikseen. Komission ehdotusta koskeva E-kirjelmä on toimitettu eduskunnalle. Lausuntoja pyydetään asiaa koskevaa kannanmuodostusta varten.

1. Kohti EU:n uutta nuorisostrategiaa

EU:n uusi nuorisostrategia tuo esiin nuorten syrjäytymisen haasteen Euroopassa. Syrjäytyminen ja sen haasteet ulottuvat kaikkiin jäsenmaihin, sen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tarvitaan toimia sekä paikallisesti että Euroopan unionin tasolla.

EU:n uudessa nuorisostrategiassa on tunnistettu nuorten suuret haasteet, nuorisotyöttömyys, syrjäytyminen, sukupolvipolitiikka ja osallisuus. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan monialaista yhteistyötä. Strategiassa mainitaan monialainen yhteistyö, jolla pyritään vastaamaan nuorten elinolojen monitahoisiin haasteisiin kuten työttömyyteen ja syrjäytymiseen. Monialainen yhteistyö on kuitenkin hyvin vähäisessä roolissa strategiassa ja konkreettiset toimenpiteet puuttuvat. Olemme yllättyneitä myös siitä, että strategiassa ei mainita sanallakaan nuorisotakuuta, joka on yksi keinoista nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen vähentämisessä.

Tämän päivän nuoret ovat ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen jäämässä taloudellisesti omien vanhempiensa elintason alapuolelle. Nuoret, jotka ovat heikoimmassa asemassa, luottavat instituutioihin vähemmän eivätkä ole yhtä aktiivisia vaikuttamaan ja osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

EU:n uusi nuorisostrategia tunnistaa osallistamisen näkökulmasta ali- ja erityisryhmiä, mutta konkreettiset toimenpiteet näiden kohderyhmien osallisuuden tukemisessa puuttuvat.

Nuorten osallisuuden kasvattaminen lisää uskoa tulevaisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksia. EU:n uuden nuorisostrategian tavoitteet jäävät epämääräisiksi ja tavoitteet ovat vaikeasti mitattavissa. Strategiaan tulee määritellä selkeät tavoitteet ja niille mittarit, jotta tavoitteiden toteutumista voidaan seurata.

Strategiasta puuttuu visio, jonka toteutumista varten strategia on suunniteltu. Strategiasta ei myöskään selvästi käy ilmi, miten Erasmus+-ohjelman rahoitusta kanavoidaan strategian mukaisesti. Määräraha on kasvamassa ja uusia kohderyhmiä pyritään tavoittamaan, mutta keinot jäävät vielä auki.

Valtion nuorisoneuvoston kannattaa, että EU:n uusi nuorisostrategia olisi voimassa seuraavan monivuotisen rahoituskehyskauden loppuun saakka. Samoin kannatamme ajatusta siitä, että EU:n nuorisotoimiin käytettyjä varoja seurataan tarkemmin ja vahvistetaan EU:n nuorisopolitiikan ja siihen liittyvien EU-ohjelmien välistä yhteyttä (Erasmus+-ohjelma ja Euroopan solidaarisuusjoukot).

2. Sitouttaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet

EU:n uuden nuorisostrategian tavoitteet ovat epämääräisiä ja niistä puuttuvat konkreettiset toimenpide-ehdotukset. Nuorten kannustaminen, auttaminen ja parantaminen tarvitsevat tuekseen toimenpide-ehdotuksia, muutoin on vaarana, että strategia jää korulauseiksi jäsenmaiden omissa asiakirjoissa. Nuoret tulee nähdä myös aktiivisina toimijoina. Strategialla pitää pystyä lisäämään nuorten vaikutusmahdollisuuksia EU:n tasolla, päätöksenteossa ja valmisteluvaiheissa.

Yleisesti valtion nuorisoneuvosto kannustaa muuttamaan strategian otsikot vastaamaan paremmin sisältöä.

2.1. Sitouttaminen

Valtion nuorisoneuvosto voi yhtyä toteamukseen, että viestintää EU-asioista tulee kehittää ja laajentaa. Viestinnän kohdistaminen yhä enemmän niille kohderyhmille, jotka ovat muutoin vaikeammin tavoitettavissa ja heikommassa asemassa on tärkeää. Nuorten äänen kuuluminen valmistelutyössä ja päätöksenteossa tulee muodostua vakiintuneeksi toimintatavaksi, ja osallistumisen ja kuulemisen muotoja tulee olla useita.

Strategiasta kuitenkin puuttuvat konkreettiset toimenpiteet, miten osallisuuden ja kuulemisen muotoja lisätään. Sitouttaminen otsikkona on myös tässä yhteydessä erikoinen. Mihin nuoria ollaan tällä strategialla sitouttamassa? Aktiiviseen kansalaisuuteen?

Valtion nuorisoneuvosto kannattaa nykyisen nuorisostrategian aikana toteutetun jäsennellyn vuoropuhelun jatkamista tulevalla strategiakaudella. Kehittämistyössä on tärkeää huomioida jäsennellyn vuoropuhelun saamat palautteet. Nuorten, nuorisojärjestöjen ja nuorisoalan vuoropuhelu päättäjien kanssa on tärkeää, yhtä tärkeää on varmistaa se, että nämä keskustelut siirtyvät osaksi päätöksentekoa

2.2. Yhdistäminen

Valtion nuorisoneuvosto kannustaa nuoria vapaaehtoistyöhön ja pitää tärkeänä vapaaehtoistyön kehittämistä niin kansallisesti kuin EU:n laajuisesti. Vapaaehtoistyön esteiden purkaminen ja osallistumisen mahdollistaminen on merkittäviä uudistuksia. Vapaa-ajalla saadun osaamisen tunnistaminen on nuorille merkittävä tekijä mm. ensimmäisiä työpaikkoja haettaessa. Tähän tarvitaan työkaluja.

Pidämme Erasmus+ -ohjelmaa toimivana, ja ohjelman laajentaminen mahdollistaisi yhä useamman nuoren mahdollisuutta osallistua siihen. Rahoituksen kasvattaminen, jopa kolminkertaistaminen, tuo takeet sille, että ohjelman kautta voidaan tavoittaa yhä paremmin ali- ja erityisryhmiä. Tähän tarvitaan myös uudenlaista viestintää, jotta eri kohderyhmät on mahdollista tavoittaa.

2.3. Vaikutusmahdollisuudet

Nuorisotyön merkitys jää strategiassa hyvin kevyeksi, vaikka sen merkitys tunnistetaan laajasti. Laadukkaasta nuorisotyöstä hyötyvät kaikki nuoret.

Valtion nuorisoneuvosto ehdottaa, että nuorisotyön merkitystä, laatua ja nuorisotyöntekijöiden koulutuksen ja osaamisen merkitystä korostetaan. Kappaleen otsikon voi myös muuttaa vastaamaan kappaleen sisältöä

3. Tehokas, keskittynyt ja yhteinen täytäntöönpano kaikilla aloilla (johdanto)

Tämä strategian osa ei pidä sisällään tekstiä.

3.1. Työskentely alojen välillä

Valtion nuorisoneuvosto kannattaa ajatusta EU:n nuorisokoordinaattorista, joka olisi nuorille suunnattu Euroopan komission yhteyshenkilö. Nuorisokoordinaattorin on kuitenkin oltava toimija, joka pystyy ylittämään eri rajat EU:n sisällä. Resurssit tulee olla riittävät, jotta nuorisonäkökulma saadaan läpileikkaavasti koko EU:n hallintoon ja päätöksentekoon. EU:n nuorisokoordinaattorin roolia strategiassa tulee terävöittää. Esimerkiksi erilaisten suositusten antaminen niin komission kuin jäsenvaltioiden suuntaan on toivottavampaa kuin neuvojen antaminen.

EU-toimien avoimuus ja EU:n nuoriin käyttämien eurojen seuraaminen on hyvä kehityssuunta, jota myös jäsenmaissa tulisi seurata.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita keskittymään kohdennettuihin toimiin, jotka on yksilöity kansallisissa toimintasuunnitelmissa. Suomessa seuraavan valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan ohjelman tulee huomioida EU:n uuden nuorisostrategian tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. Monialainen yhteistyö nuorisopolitiikassa on Suomessa vahvaa.

3.2. Monitasoinen ja osallistava hallinto

Indikaattorit ovat hyvä keino seurata muutoksia ja trendejä. Indikaattoreiden tulee kuitenkin mahdollistaa myös strategian toteutumisen seurantaa nuorten yleisen hyvinvoinnin ja elinolojen seurannan lisäksi. Indikaattoreiden valintaan on kiinnitettävä huomiota ja samalla arvioitava niiden määrää. Strategiassa tulee ilmetä, millä indikaattoreilla sen toteutumista seurataan ja mikä on niiden tavoitetaso.

 

Helsingissä 19.9.2018

Valtion nuorisoneuvosto