Skip to content

Lausunto koskien luonnosta hallituksen esitykseksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaista

15.01.2013

Nuora on antanut tänään lausuntonsa oppilas- ja opiskelijahuoltolakiesityksestä.

Lausunto kokonaisuudessaan:

Yleisiä huomioita:

  • Nuora on yleensä ottaen erittäin tyytyväinen nyt esillä olevaan lakiesitykseen sekä siihen, että pitkään odotetun oppilas- ja opiskelijahuoltolain laatiminen ylipäänsä etenee. Erityisen tyytyväinen Nuora on siihen, että lakiesityksellä halutaan antaa toisen asteen opiskelijoille samat oikeudet kuraattori- ja psykologipalveluihin kuin perusasteen oppilailla on. Positiivista on myös se, että palveluihin pääsemiselle ollaan säätämässä tarkat määräajat.
  • On myös hyvä, että kuraattori- ja psykologipalveluiden järjestämisvastuu siirtyy koulun tai oppilaitoksen sijaintikunnalle, sillä tämä edistää alueellista yhdenvertaisuutta ainakin kuntien sisällä. Palveluiden valvonta sen sijaan kaipaa vielä vahvistamista, jotta myös kuntien välinen alueellinen yhdenvertaisuus toteutuisi.
  • Nuora arvostaa lain lähtökohdiksi valittuja ennaltaehkäisevyyttä, yhteisöllisyyttä ja monialai-suutta. Varsinkin yhteisöllisyyden osalta toteutus jää kuitenkin laihaksi, kun ainoa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa koskeva pykälä on sisällöltään epämääräinen ja lukuisat yksilökohtaista opiskeluhuoltoa koskevat pykälät ovat täsmällisiä ja kattavia.
  • Lain nimessä ehdotetaan käytettäväksi termiä oppilas- ja opiskelijahuolto, mutta muuten luonnoksessa käytetään runsaasti termiä opiskeluhuolto. Olisi johdonmukaisempaa, että termi olisi kaikkialla sama ja täsmällisempää, että se olisi oppilas- ja opiskelijahuolto, onhan kyse kuitenkin oppilaiden ja opiskelijoiden (sekä yksilöinä että yhteisönä) eikä opiskelun huoltamisesta.

 

Yksittäisiä pykäläesityksiä koskevia huomiota ja muutosesityksiä:

  • Lakiesityksen 7 §:ssä kerrotaan yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteista ja kerrotaan yhteisöllisen opiskeluhuollon olevan ensisijainen tapa toteuttaa opiskeluhuoltoa. Luonnoksesta jää kuitenkin epäselväksi, miten yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteutetaan ja mitä sen ”ensisijaisuus” merkitsee. Nykyisellään ensisijaisuuden voi tulkita tarkoittavan melkein mitä tahansa, vaikkapa sitä, että ennen yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimenpiteisiin ryhtymistä pitää kokeilla yhteisöllisen opiskeluhuollon keinoja tai sitä, että opiskeluhuollon henkilökunnan tulee käyttää yli 50 % työajastaan yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestämiseen. Sekä yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamistapoja että sen ensisijaisuuden merkitystä olisi syytä täsmentää.
  • Lakiesityksen 9 §:ssä mainitaan, että opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa on kuultava opiskelijoita sekä huoltajia. Nuoran näkemyksen mukaan pelkkä kuuleminen ei riitä, vaan asianosaisille on tarjottava mahdollisuus osallistua aktiivisesti sekä hyvinvointisuunnitelman valmisteluun, toteutukseen että arviointiin. Edellä mainitun perusteella Nuora esittää 9 §:n 1 momentin toisen virkkeen muuttamista muotoon ”Opiskelijoiden ja huoltajien on saatava osallistua suunnitelman valmisteluun, toteutukseen ja arviointiin”.
  • Lakiesityksen 10 §:ssä säädetään oppilaitoskohtaisista opiskeluhuoltosuunnitelmista. Jostain syystä pykälään ei ole lainkaan sisällytetty opiskelijoiden ja huoltajien kuulemista, vaikka se olisi oppilaitostasolla jopa olennaisempaa kuin kuntatasolla. Nuora suosittelee, että myös tähän pykälään lisätään virke: ”Opiskelijoiden ja huoltajien on saatava osallistua suunnitelman valmisteluun, toteutukseen ja arviointiin”.
    Lakiesityksen 10 §:ssä ei myöskään ole mainintaa siitä, kuinka usein oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat tulee tarkistaa. Nuora esittää 10 §:n 1 momentin jälkeen lisättäväksi uutta virkettä: ”Opiskeluhuoltosuunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kyseistä koulutuksen järjestäjää koskeva opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu”.
  • Lakiesityksen 11 §:ssä annetaan koulutuksen järjestäjille vastuu oppilaistokohtaisten opiskeluhuoltosuunnitelmien toteutumisesta, mutta kunnanvaltuustoissa hyväksyttävien opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelmien toteuttamisvastuuta ei ole annettu kenellekään. Nuora ehdottaakin pykälän alkuun lisättäväksi uutta virkettä: ”9 §:ssä tarkoitetun opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelman hyväksynyt kunta vastaa siitä, että suunnitelma toteutuu”.
  • Lakiesityksen 25 §:ssä säädetään opiskeluhuollon valvonnasta. Nuoran mielestä aluehallintovirastojen roolia tulisi vahvistaa siten, että se koskisi oppilas- ja opiskelijahuollon suunnittelua, ohjausta ja valvontaa kokonaisuudessaan eikä pelkästään 5 §:n kuraattori- ja psykologipalveluiden osalta. Nuora ehdottaakin 25 §:n 2 momentin korvaamista uudella momentilla: ”Aluehallintovirastolle kuuluu oppilas- ja opiskelijahuollon suunnittelu, ohjaus ja valvonta toimialueellaan”.

 

Lopuksi:

Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora on valtioneuvoston asettama lakisääteinen nuorisopolitiikan asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on tarjota asiantuntemuksensa eri ministeriöiden käyttöön aina, kun niissä valmistellaan oleellisesti nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita. Nuora toivookin, että kun opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoja tällaisiin asioihin liittyen, Nuora kuuluisi automaattisesti niiden tahojen joukkoon, joilta lausuntoa pyydetään.