Lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan 2017

30.9.2016 |

Lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan 2017 ”Oikeesti vai leikisti? Onko lapsella oikeusturvaa?”

Lapsen oikeusturva nojaa perustuslain 21 §:ään, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Oikeusturva voidaan jakaa ennakolliseen ja jälkikäteiseen oikeussuojaan. Ennakollisen oikeusturvan tarkoitus on varmistaa, että oikeusjärjestyksen sisältämät oikeudet turvataan mahdollisimman hyvin. Ennakolliseen oikeusturvaan kuuluu muun muassa se, että lakia noudatetaan tarkoin, lainsäädäntö vastaa lapsen oikeuksien sopimusta ja sopimusta sovelletaan asianmukaisesti. Jälkikäteinen oikeusturva taas astuu kuvaan, kun henkilö kokee oikeuksiensa tulleen loukatuksi. Jälkikäteisen oikeusturvan muotoja ovat muun muassa muistutus, hallintovalitus, kantelu yleisille laillisuusvalvojille tai valvontaviranomaisille ja viimekätisenä vaihtoehtona valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Jälkikäteiset oikeusturvakeinot antavat esimerkiksi mahdollisuuden hakea oikaisua tai valittaa päätöksestä, joka vaikuttaa oppilaan asemaan koulussa.

Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta kiittää lausuntopyynnöstä ja haluaa tuoda esiin seuraavat näkökulmat ja parannusehdotukset lasten ennakollisen ja jälkikäteisen oikeusturvan toteutumisesta Suomessa.

Lasten tietämystä omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan selvitettävä

Lapsen oikeusturvan toteutumisen elinehto on, että lapsilla on kehitystasonsa mukaisesti tieto omista oikeuksistaan. Oikeusturvan toteutumisen kannalta on tärkeää huomioida eri kulttuuritaustoista tulevien ja vammaisten lasten erityistarpeet.

Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta esittää huolensa esimerkiksi koululaisten ja oppilaiden tiedoista siitä, mihin heidät on perusopetuslain nojalla oikeutettu ja mihin velvoitettu. Tietävätkö oppilaat ja opiskelijat esimerkiksi miten he voivat hakea muutosta arviointipäätökseensä tai päätökseen oppilaaksi ottamisesta? Kysymys korostuu erityisesti koulurauhalakien voimaantultua. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta katsoo, että tiedotusta oikeuksista lisättävä. Tietotarpeiden paikantamista varten tulisi tehdä selvitys lasten tietämyksestä omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä tämän hetkisistä tietolähteistä.

Lasten pääsyä oikeuksiin helpotettava viranomaisten taholta

Oikeusturvan ja oikeuksiin pääsyn edellytyksenä on, että kansalainen ymmärtää häntä koskevan päätöksen. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta näkee, että lasten oikeusturvan parantamiseksi viranomaistoiminnassa tulisi kiinnittää huomiota kielen selkeyteen. Avoimen hallinnon ja Open Government Partnership –ohjelman toteutumista tulisi seurata lasten näkökulmasta. Lisäksi Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta katsoo, että olemassa olevat oikeusturvakeinot ovat lapsen toimintamahdollisuuksiin nähden raskaita. Lapset voivat tehdä kanteluita oikeusasiamiehelle, oikeuskanslerille tai aluehallintovirastolle. Näiden viranomaisten toimintaa ei ole kuitenkaan suunniteltu lapsinäkökulmasta ja lasten tekemät kantelut ovatkin harvinaisia. Kantelumahdollisuuksista ei myöskään tiedoteta aktiivisesti lapsille. Kanteluiden vähäinen määrä ei kuitenkaan kertone siitä, että Suomessa lapset eivät kohtaisi ongelmia. Maissa, joissa lapsille on perustettu sopivia keinoja tuoda vaatimuksiaan esiin, ovat lapset myös olleet aktiivisia näiden käyttämisessä. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta esittääkin, että lasten oikeusturvaan erikoistuneista viranomaisista tehtäisiin kansainvälinen vertaileva selvitys.

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan kiinnitettävä erityistä huomiota

Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta on huolissaan lasten oikeusturvan toteutumisesta vastaanottokeskuspalveluiden lakatessa. Kielteiset turvapaikkapäätökset ovat lisääntyneet ja monet kielteisen päätökset saavat tulevat jäämään Suomeen ilman oleskelulupaa. Joukossa on epäilemättä myös lapsia. Monen lapsen kohdalla lapsen oikeuksien toteutuminen, kuten oikeus terveydenhuoltoon, opetukseen ja perustoimeentuloon ovat tällöin uhattuna. Myös lapsen oikeus perhe-elämään voi vaarantua tilanteessa, joissa lapsen vanhemmat saavat kielteisen päätöksen ja vastaanottopalvelut heidän osaltaan loppuvat. Samoin perheenyhdistämisen vaikeutuminen voi johtaa siihen, että erityisesti alaikäiset perheenyhdistäjät jäävät Suomeen täysin yksin. Nykyjärjestelmän puitteissa perhesidehakemuksen jättäminen, hakijoiden kuuleminen, DNA-tutkimus ja päätöksen tiedoksianto voivat edellyttää pakolaisten perheenjäseniltä useita käyntejä edustustossa, joka sijaitsee pääsääntöisesti jossain muussa kuin heidän oleskelumaassaan. Asiointi voi käytännössä olla mahdotonta vaadittavien matkustusasiakirjojen, viisumien ja/tai matkustamisen kustannusten vuoksi. Tämän lisäksi uusimmassa lainmuutoksessa laajennettiin perheenyhdistäjän toimeentulovelvollisuutta. Tiukentuneet turvapaikan saamisen ja perheenyhdistämisen ehdot ovat siis todellinen uhka monen lapsen oikeusturvan toteutumiselle.

Pykälien toteuduttava käytännössä

Lopuksi Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta muistuttaa, etteivät parhaatkaan pykälät riitä, jolleivät ne toteudu käytännössä. Esimerkiksi lapsiasiavaltuutettu on vuosikirjoissaan todennut, ettei kaikkiin kansalaisyhteydenottoihin voida reagoida. Lasten oikeusturvan toteutuminen vaatiikin päätöksentekijöitä todellisia panostuksia pykälien rinnalle.

Hilkka Kemppi
Puheenjohtaja
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta