Lausunto nuorisolain uudistamisesta

3.12.2015 | ,

Lausunnossaan nuorisolain uudistamisesta Nuora katsoo, että uuden nuorisolain henki olisi paljolti korjaavan nuorisotyön puolella. Nuoran näkökulmasta nuorisotyön tulisi olla ennaltaehkäisevää työtä, joka pitäisi näkyä vahvemmin myös uudessa nuorisolaissa. Nuora myös näkee, että nuorten erilaiset kuulemisen muodot tulisi kirjata ylös. Lasten ja nuorten kuuleminen on monissa kunnissa järjestetty eri tavoin, joten yhtenäisten käytäntöjen kirjaaminen toisi tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta asuinpaikasta riippumatta.

Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora kiittää lausuntopyynnöstä ja haluaa tuoda esiin seuraavat näkökulmat nuorisolain uudistamiseen.

Yleiset huomiot lakiehdotuksesta
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta kiinnitti huomiota uuden nuorisolain hengen olevan liikaa korjaavan nuorisotyön puolella. Nuoran näkökulmasta nuorisotyön tulisi olla ennaltaehkäisevää työtä, joka pitäisi näkyä vahvemmin myös uudessa nuorisolaissa. Perusnuorisotyöhön pitää keskittyä enemmän ja lähtökohtana että jokainen nuori pärjää.

Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta pitää nuorisolain yläikärajan nostamista selkeyttävänä ja hyvänä muutoksena. Kansainvälisesti ikärajan nostosta tulee yhdenmukainen EU:n Erasmus+ -ohjelman ja nuorisotakuun kohderyhmän kanssa. Samalla ikärajan nosto tulee selkeyttämään valtionavustusten jakoa ja nuorten edustusten määräytymistä. Nuorisolaki tukee aikuisuuteen siirtyviä nuoria ikärajan nostolla.

Nuora toivoo myös, että nuorisolain uudistamistyössä tehdään vielä lapsivaikutusten arviointi ennen lopullista päätöksentekoa, jotta esitetyn alaikärajan tuomat muutokset on kartoitettu.

2§ Lain tavoite
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta pitää lain tavoitteita selkeinä ja nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävinä.

3§ Määritelmät
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta kannattaa määritelmää, jonka mukaan nuoret ovat 7-29-vuotiaita.

5§ Valtion nuorisopolitiikan ohjelma
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta pitää tärkeänä, että valtion nuorisopolitiikan ohjelma nähdään jatkossakin poikkihallinnollisena työnä lasten ja nuorten parhaaksi. Valtioneuvoston hyväksynnällä toteutukseen saadaan mukaan eri ministeriöt ja toimijat. Valmistelutyössä on tärkeä kuulla nuoria laajasti. Nuorisojärjestöjä tulee tulevien ohjelmien valmistelussa kuulla laajemmin.

6§ Valtion nuorisoneuvosto
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta on tyytyväinen tehtyihin korjauksiin pykälän osalta.

7§ Avustustoimikunta
Voimassaolevan lain mukaan avustustoimikunta antaa esityksen nuorisoalan järjestöjen valtioapukelpoisuudesta sekä valtionavustusten jaosta. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta pitää tärkeänä, että avustustoimikunnalla säilyy oikeus antaa esitys opetus- ja kulttuuriministeriölle nuorisoalan järjestöjen valtionapukelpoisuudesta ja nuorisoalan järjestöjen valtionavustusten jaosta. Lausunto puolestaan heikentää avustustoimikunnan roolia. Avustustoimikunnan tehtävänä on tuoda valtionavustusten jakoon käyttäjien äänen ja järjestökokemusta, joka uudella kirjauksella häivytetään olemattomiin ja lisätään virkamiesten roolia. Avustustoimikunta kehittää järjestöjen vertailuarviointia, joka on tärkeässä roolissa valtionavustusten jakamisessa. Alentamalla toimikunnan tehtävää lausunnon antamiselle, vähentää vertailuarvioinnin merkitystä.

8§ Kunnan vastuu
Kunnan rooli ja merkitys nuorisotyössä on pidettävä keskiössä sote- ja itsehallintoalueuudistuksessa. Nuorisotyö on tulevaisuudessakin nähtävä lähipalveluna, jonka järjestämisvastuu on kunnalla. Kuntien nuorisotyön tulevaisuuden rahoituksesta on saatava selkeä visio. Sote- ja itsehallintoalueuudistukset ovat kunnille myös mahdollisuuden paikka nostaa nuorisotyö kunnassa keskiöön ja nähdä sen merkittävyys uudesta näkökulmasta. Yhteistyö eri sektoreiden välillä on tärkeää nuorisotyön ja –politiikan toteutumisessa.

10§ Etsivä nuorisotyö
Perusnuorisotyöllä ei nykyisessä muodossaan juurikaan tavoita yli 18-vuotiaita nuoria, joten etsivällä nuorisotyöllä on suuri merkitys yhtenä nuorisotyön muotona. Nuorisotyön muodot tukevat toisiaan ja niiden välistäen yhteistyötä pitää vahvistaa.

16§ Valtionavustusten myöntäminen nuorisoalan järjestöille
Uudessa nuorisolaissa ei puhuta enää valtakunnallisista nuorisojärjestöistä. On hyvä, että avustet-tavaa toimintaa katsotaan sen vaikuttavuuden näkökulmasta, mutta on pidettävä myös huoli, että toiminta tavoittaa myös isojen asumiskeskusten ulkopuoliset nuoret. Valtakunnallisuus-sanan poistaminen ei saa tarkoittaa sitä, että piirijärjestöt saavat oikeuden hakea valtionapua. Valtionapuhaku tulee jatkossakin tapahtua keskusjärjestöjen kautta. Hakemuksia arvioitaessa on kiinnitettävä enemmän huomiota avustettavan toiminnan vaikuttavuuden arviointiin. Pienet valtionavustukset tulisi siirtää erityisavustusten tai projektiavustusten piiriin.

17§ Valtionavustuksen myöntäminen nuorisoalan osaamiskeskukselle
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta suhtautuu kriittisesti osaamiskeskusten aseman samankaltaisuuden säilyttämiseen. Uusi nuorisolaki määrittelee osaamiskeskukset ja näiden rahoitus on sidottua. Nuora näkee, että osaamiskeskus voisi olla myös järjestö tai järjestön osa ja rahoituksen pitäisi olla toimintaperusteista.

18§ Valtionavustuksen myöntäminen nuorisokeskukselle
Valtion nuorisosasiain neuvottelukunnan mielestä nuorisokeskusten tarpeellisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Valtionavustuksella ei tule vääristää kilpailua, josta nousee kysymys: miksi leirikeskusverkoston tukeminen kuuluu avustuksen piiriin.

21§ Valtionapukelpoisuuden peruuttaminen
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta pitää lisäystä nuorisolakiin hyvänä uudistuksena. Tämä tarkoittaa avustustoimikunnan ja avustusten saavien järjestöjen tiiviimpää vuoropuhelua keskenään ja ministeriön suunnasta myös palautetta järjestöille heidän toiminnastaan ja kehittämisen kohteista sekä keskustelua osaamiskeskusten ja nuorisokeskusten valtionapukelpoisuuden tarkoituksenmukaisuudesta.

22§ Nuorten osallistuminen, vaikuttaminen ja kuuleminen
Voimassa oleva nuorisolaki vahvistaa lasten ja nuorten oikeutta tulla kuulluksi. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta pitää kuitenkin tärkeänä, että nykyisen lain kirjaus ”Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa” on lisättävä uuteen nuorisolakiin.

Uusi kuntalaki astuu täysimääräisesti voimaan 1.6.2017 ja se vahvistaa nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia 26§ myötä.

Missään ei ole kuitenkaan kirjattu erilaisia lasten ja nuorten kuulemisen muotoja ylös. Kuulemisen käytäntöjen kirjaaminen on tärkeää, etenkin kun kuulemisen velvoite koskee myös alle 7-vuotiaita. Lasten ja nuorten kuuleminen on monissa kunnissa järjestetty eri tavalla, joten yhtenäisten käytäntöjen kirjaaminen tuo tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta asuinpaikasta riippumatta.

Valtioneuvoston asetus

4§ Avustustoimikunnan kokoonpano, asettaminen ja päätösvaltaisuus
Avustustoimikunnan jäseniä valittaessa tulee ei poliittisilla tahoilla olla riittävä edustus toimikunnassa. Valintaa tehtäessä tulisi korostaa jäsenten konkreettista järjestökentän tuntemusta. Jäsenten valinnassa tulee kehittää jäsenten rotaatiota, jotta taataan vaihtuvuus vaalikausittain. Tämä tukee avustustoimikunnan avointa ja läpinäkyvää työtä.

5§ Nuorisoalan järjestöjen valtionapukelpoisuuden hyväksyminen
Järjestöjen toiminnan kehittymistä tukisi rahoituksen pitkäjänteisyys. Nykyinen avustusten myöntöaikataulu on kankea ja aiheuttaa järjestöille hiljaisen alkuvuoden ennen kesälomien alkua, jolloin resurssit keskitetään syksyyn. Rahoitusta tulisi muuttaa pidempiaikaiseksi, esimerkiksi kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Tämä hyödyttäisi niin järjestöjä kuin miniteriötäkin, kun järjestöt pystyvät suunnittelemaan toimintaansa pidemmäksi ajaksi kerrallaan. Asetuksen muotoilu ei saa johtaa siihen, että tehdään tiukkoja järjestöluokituksia. Maailma muuttuu nopeasti, järjestöt ovat yleisesti eturintamassa ottamassa muutoksia vastaan, joten rahoitusta ei saa lokeroida liian tiukaksi.

Hilkka Kemppi, puheenjohtaja

Herttaliisa Tuure, pääsihteeri