Nuoriin kohdistuvista säästöistä tulee tehdä kokonaisarviointi

15.3.2016 |

Lausunto 15.3.2016
Nuoriin kohdistuvista säästöistä tulee tehdä kokonaisarviointi

Ministeriöiden kehysneuvottelut valtiovarainministeriön kanssa ovat parhaillaan käynnissä. Kehysriihi eli neuvottelu julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2017-2020 alkaa 5.4.2016.

Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan tehtävänä on tuoda nuorten ääni päätöksentekoon. Hallitusohjelma sisältää useita kokonaisuuksia, joihin kohdistuvat mittavat sopeuttamistoimet vaikuttavat nuoriin monilla eri tavoin. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta on huolissaan, että nuorista on tulossa yhteiskuntamme köyhin väestönosa. Tutkimuksien mukaan köyhyys periytyy, jonka vuoksi yhä useampi nuori on vaarassa pudota ja syrjäytyä yhteiskunnastamme. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta vaatii, että nuorten etu muistetaan kehysriihen neuvotteluissa. Nuorten työllistämis- ja koulutusmäärärahoista säästäminen on iso riski Suomen tulevaisuudelle.

Nuorilla on riski pudokkuuteen, jos kouluttautuminen tai työllistyminen epäonnistuu. NEET-nuoret (not in education, employment or training) ovat haavoittuvaisimmassa asemassa. Eurostatin vuoden 2014 tilaston mukaan Suomessa NEET-nuorien määrä oli 12,9 prosenttia. Muissa pohjoismaissa NEET-nuorten määrä on pienentynyt vuosittain. Suomessa ei ole pystytty vähentämään NEET-nuorten määrää, päinvastoin. Leikkaukset, joissa rahoitusta on vähennetty toisen asteen koulutuksesta sekä nuorten työllistämisen tukemisesta, lisäävät nuorten riskiä pudota koulutuksen ja/tai työelämän ulkopuolelle. Työllistyäkseen nuoret tarvitsevat työpaikkoja, hallituksen tulee luoda työllistymiselle otolliset elementit. Nuorten työttömyysmenot ovat vuosittain noin 470 miljoonaa euroa. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut 2000-luvulla huomattavasti. Suurin osa työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveysongelmista. NEET-nuorten auttamisessa etsivällä nuorisotyöllä on suuri merkitys. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta vaatii, että etsivän nuorisotyön rahoitus on turvattava.

Vuonna 2013 jatko-opintoihin haki lähes kaikki peruskoulun 9. luokan päättäneet, hakematta jätti 1,5 prosenttia. Vieraskielisistä selvästi kantaväestöä suurempi osuus jää toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle heti peruskoulun päättymisen jälkeen. Erityisesti oppivelvollisuusiän loppupuolella tai sitä vanhemmat maahanmuuttajanuoret ovat haasteellisessa asemassa. Noin 18 prosentilla kaikista 20–24-vuotiaista ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa vuonna 2013. Niiden nuorten osuus, jotka olivat perusasteen tutkinnon varassa ja eivät olleet jatkokoulutuksessa tai harjoittelussa (NEET) oli 9,3 prosenttia. Tämä tarkoittaa noin 44 000 nuorta, ja se maksaa yhteiskunnalle yli 300 miljoonaa euroa vuodessa (Nuorten yhteiskuntatakuu 2012). Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta vaatii, että nuorten työllistämisen rahoitus on turvattava.

Talouden sopeuttamistoimien valmistelussa täytyy ottaa huomioon vaikutukset nuorten elämään nyt ja kymmenen vuoden päästä. Lyhytnäköisiin säästöihin ei ole varaa. Nuoriin kohdistuvien säästöjen kokonaisarviointi tulee tehdä ennen päätöksentekoa nyt, kun säästöt kohdistuvat useille eri sektoreille