Nuoret pitävät ilmastonmuutosta tosiasiana ja luottavat vahvasti tieteeseen ilmastoasioissa: ilmastonmuutoksen kiistävien nuorten määrä on vain muutamia prosentteja. Nuoret myös uskovat, että ympäristöongelmiin löydetään maailmanlaajuisesti kestäviä ratkaisuja. Samaa mieltä väitteen kanssa olevien osuus on kasvanut vuoteen 2016 verrattuna, jolloin asiaa on viimeksi Nuorisobarometrissa kysytty. Tiedot ilmenevät vuoden 2021 Nuorisobarometrista, jonka aiheina ovat ilmasto ja kestävä kehitys.
Suomalaisnuoret näyttävätkin olevan lisääntyvästi optimistisia tulevaisuutta kohtaan ja erottuvat muista vähemmän huolissaan olevina myös kansainvälisessä vertailussa. Luottamus tulevaan on kasvanut niin oman, lähiympäristön, Suomen kuin maailman tulevaisuuden suhteen. Erittäin optimistisesti suhtautuvien osuus on kaikissa mitatuissa ulottuvuuksissa ennätyksellisen korkealla tasolla. Aineisto on kerätty alkuvuonna 2021 eli keskellä korona-aikaa, mutta nuorten tulevaisuususkoon pandemialla ei vaikuta olleen kielteistä vaikutusta. Tyytyväisyys elämään laski koronaa edeltävään aikaan verrattuna, mutta on samalla tasolla kuin vuosina 2016 ja 2017.
Luonnon monimuotoisuus on nuorille tärkeä arvo
Barometrissa tutkittiin myös nuorten ympäristötunteita. Yleisin ilmastoon liittyvä tunne on se, että kestävistä valinnoista tulee hyvä olo. Uutena löydöksenä on, että kolme neljäsosaa nuorista ilmoittaa tuntevansa surua luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja lähiympäristön muutoksista. Luonnon monimuotoisuus on nuorille selkeästi tärkeä arvo, joka tulee esille useassa kohtaa.
– Yleinen puhe ilmastohuolesta ei tavoita kaikkia nuorten kokemuksia ja tunteita ympäristöstä. Siksi jatkossa on puhuttava enemmän paitsi ympäristötoiminnan tuottamasta hyvästä olosta, myös elinympäristön muutoksista aiheutuvasta surusta, toteaa Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Tomi Kiilakoski.
Vaikuttamiskeinojen kärjessä äänestäminen ja ostopäätökset
Ilmasto-ongelmien ratkaisussa nuorille tärkeimmät keinot ovat tuotantotapojen muutos, tieto ja valistus sekä uudet teknologiset ratkaisut. Tehokkaimpina vaikuttamisen keinoina ympäristöasioissa nuoret pitävät äänestämistä, ostopäätöksillä vaikuttamista ja vapaaehtoistyötä ympäristöjärjestöissä. Suhtautuminen ilmastolakkoihin ja suoraan toimintaan tehokkaina vaikuttamisen keinoina vaihtelee. Yleissivistävässä koulutuksessa olevat, nuorimmat sekä vasemmistolaisittain orientoituneet pitävät näitä keinoja tehokkaimpina. Valtaosa nuorista on muuttanut omaa kulutuskäyttäytymistään ympäristöystävälliseen suuntaan.
– Käytännön politiikalla tulee lisätä nuorten luottamusta siihen, että ilmastonmuutoksen torjunta otetaan vakavasti. Vaikka nuorten usko tulevaisuuteen ja ilmasto-ongelmien ratkaisuun on parantunut, on käytännössä vielä paljon tehtävää, jotta ilmastokriisi saadaan torjuttua. Erityisesti ympäristön suojelussa on tärkeää, että nuoret saavat äänensä kuuluviin päätöksenteossa. Kyse on tulevien sukupolvien oikeudesta elinkelpoiseen maapalloon, muistuttaa valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Elisa Gebhard.
Nuoret kannattavat Suomen aktiivista toimintaa rauhan puolesta
Viimeaikaisten maailmanpoliittisten tapahtumien ja Ukrainan sodan kannalta ajankohtainen barometrin tulos on rauhan keskeinen merkitys nuorille. Barometrissa kysyttiin myös nuorten mielipiteitä siitä, kuinka tärkeää on, että Suomi toimii kansainvälisesti erilaisten päämäärien puolesta. Kysymyskohdat valittiin YK:n 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen oli nuorille seitsemästä valitusta kohdasta kolmanneksi tärkein, laadukas koulutus kaikille toiseksi tärkein, mutta selkeästi tärkeimmäksi päämääräksi koettiin rauha. Vastaajista lähes kaikki ilmoittivat, että Suomen toiminta rauhan puolesta on heille vähintään melko tärkeää.
Lisätietoja
Tomi Kiilakoski
Vastaava tutkija, Nuorisotutkimusverkosto
tomi.kiilakoski@nuorisotutkimus.fi
puh. 040 504 6432
Elisa Gebhard
Puheenjohtaja, valtion nuorisoneuvosto
elisa.gebhard@gmail.com
puh. 050 575 1723