Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa – eräitä toimenpide-ehdotuksia

12.5.2017 |

Tänä päivänä globaali muuttoliike maiden ja maanosien välillä koskettaa erityisesti lapsia ja nuoria, onpa kyse sitten vapaaehtoisesta muuttamisesta tai pakotetusta turvan hakemiseen liittyvästä muuttoliikkeestä. Suomeen vuonna 2015 tulleesta 32 476 turvapaikanhakijasta yli 80 prosenttia oli Maahanmuuttoviraston mukaan alle 35-vuotiaita. Yksin tulleita alaikäisiä oli noin 10 prosenttia (3024 henkilöä).

Nuorisopolitiikan näkökulmasta tarkasteltuna muuttoliikkeeseen ja maahanmuuttoon liittyy useita laajoja nuorten elämänkulkuun liittyviä kysymyksiä. Ratkottavana on haasteita nuoruuden siirtymiin, sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen ja nuorten oikeuksiin liittyen. Suomesta turvaa hakevilla lapsilla ja nuorilla on oikeus niin kotiin, turvaan, ihmisarvoon kuin kuulumisen ja osallisuuden kokemuksiinkin.

Valtion nuorisoneuvoston toteutti yhdessä Nuorisotutkimusverkoston ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa Nuoret vastaanottokeskuksissa –tutkimus- ja vapaaehtoishankkeen. Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyi Nuoret vastaanottokeskuksissa –kirjoitussarja, jossa tuodaan esille turvapaikkaa Suomesta hakevien nuorten ja heidän parissaan toimivien kokemuksia ensimmäisistä kuukausista Suomessa. Kirjoituksissa tutkijat ja kirjoittajat valaisevat paitsi nuorten turvapaikanhakijoiden virallista asemaa myös arjen rakentumista, jota leimaavat sekä uudet sosiaaliset suhteet, uudenlaisten elämäntapojen oppiminen, uuteen kulttuuriin ja yhteiskuntaan sopeutuminen, odottaminen ja tulevaisuuden epävarmuus. Kirjoitussarjan tekstit on luettavissa osoitteessa:

http://www.nuorisotutkimusseura.fi/nuoret-vastaanottokeskuksissa-kirjoitussarja

Kirjoitussarjan pohjalta järjestettiin työpaja tammikuussa 2017, jossa tutkimussarjan tutkijat, virkamiehet ja nuorten turvapaikka-asioiden parissa toimivat asiantuntijat pohtivat, analysoivat ja työstivät kirjoitussarjassa esiin nousseita haasteita. Moni esiin noussut asia on arkipäiväinen, johon arjessa törmää päivittäin. Tämä useita konkreettisia toimenpide-ehdotuksia sisältävä kooste on toteutettu työpajan yhteenvedon pohjalta. Nuoret vastaanottokeskuksissa –tutkimus- ja vapaaehtoishankkeeseen sekä työpajaan osallistuneet toivovat, että hallitus käynnistää kiireellisesti toimenpide-ehdotusten toimeenpanon valmistelun.

Suomeen turvapaikanhakijoina tulleiden nuorten kokemukset pakenemisesta, turvapaikan hakemisesta sekä uudenlaisen elämän rakentamisesta eivät saa enää jäädä poliittisen ja hallinnollisen keskustelun marginaaliin.

Toimenpide-ehdotuksiin pääsee tutustumaan tästä.

Valtion nuorisoneuvosto pitää tärkeänä, että hallitus käynnistää välittömästi toimenpiteet riittävien mielenterveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi sekä asettaa kunnille sanktiot, mikäli lastensuojelulainsäädäntöä ei noudateta. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden onnistuneen kokoutumisen edellytyksenä on, että arki sujuu mahdollisimman jouhevasti, ja että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen. Näin ollen Valtion nuorisoneuvosto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että alaikäisten edunvalvonnan, puhuttelun ja kuulustelun järjestelmiä kehitetään lapsen edun mukaisiksi.

Valtion nuorisoneuvosto näkee positiivisena asiana, että opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut  7 000 000 euron hankehaun turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien integroimiseksi. Avustusta myönnetään hankkeisiin, jotka edistävät turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista. Valtion nuorisoneuvoston toiveena on, että hankkeiden myöntämisperusteissa painotettaisiin julkisen- ja kolmannensektorin yhteistyön kehittämiseen ja uusien toimintamallien luomiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Suomeen saapui vuonna 2016 1455 alaikäistä turvapaikanhakijaa ja samana vuonna myönteisen oleskelulupapäätöksen sai 2962 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Heistä 744 oli naisia ja 2218 miehiä. Perheen yhdistämistä haki vuonna 2016 yhteensä 1136 turvapaikkapäätöksen saanutta henkilöä. Nuori tulee uuteen maahan monin toivein ja odotuksin. Ei ole yhdentekevää, kuinka asiantunteva ja ammattitaitoinen työntekijä nuoren vastaanottokeskuksessa ottaa vastaan ja millä tavalla nuoren edustaja lähtee hänen asioitaan hoitamaan.  Tällä hetkellä Suomessa alaikäisen turvapaikanhakijan edustajalta ei vaadita erityistä taustaa tai koulutusta. Tärkeää olisi kuitenkin, että turvapaikkaa hakevien nuorten luottamus ihmisiin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin rakentuisi nopeasti ja positiivisten kokemusten kautta.

Luottamuksen rakentumisessa oleellista on myös, että nuoret voivat osallistua toimintaan ja kokea kuuluvansa johonkin, jossa oppiminen ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa mahdollistuvat. Nuorilla tulee olla oikeus osallistua heille järjestettyyn toimintaan, mutta yhtä lailla myös oikeus vetäytyä omaan rauhaan. Nykytila on, että nuorten osallistumismahdollisuuksia rajoittavat monet tekijät: tiedonpuute toiminnan mahdollisuuksista, vaikeus hyödyntää toimintamahdollisuuksia liikkumisen kalleuden tai hankaluuden vuoksi, henkisten voimavarojen puute sekä kulttuurierot, jotka vaikeuttavat sekä toiminnan mahdollisuuksien ymmärtämistä että mukaan lähtemistä. Palvelujen puolella nykytilaa kuvaa ensinnäkin resurssien vähäisyys, toiseksi asian paremman tiedostamisen tarve ja kolmanneksi yhteistyön vähäisyys eri toimijoiden välillä.

Vastaanottovaiheen aikana nuorella tulisi olla mahdollisuus oppia ikätasolleen sopivalla tavalla tulevaisuuden kannalta tärkeitä tietoja ja taitoja riippumatta siitä, viettääkö hän tulevaisuutensa Suomessa vai Suomen ulkopuolella. Järjestelmistä tulisi luoda aukoton ja varmistaa, että on olemassa taho joka on kokonaisvaltaisesti vastuussa yksin tulleiden alaikäisten elämän saattamisesta raiteilleen. Sektorirajat ylittävän yhteistyön kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, jonka toteutumiseksi tarvitaan eri viranomaisten välistä keskustelua ja eri näkemysten yhteen tuomista. Vastaanottoyksiköiden henkilökunnalla tulee olla ammatilliset valmiudet tunnistaa erityisen tuen tarpeessa olevat nuoret. Kaikille turvapaikka-asioiden parissa toimiville ammattiryhmille tulee tarjota tehtäviin erikoistuvaa koulutusta.

Tarvitaan myös perusteellista keskustelua siitä, millä edellytyksillä uuden nuorisolain tärkeät tavoitteet kattavat myös Suomessa asuvien turvapaikanhakijoiden, oleskeluluvan vastikään saaneiden sekä paperittomien nuorten ja nuorten aikuisten ryhmän. Euroopassa yksin maahan tulleiden lasten ja nuorten tilanne on vähintäänkin yhtä ajankohtainen ja kuumottava ilmiö, kuin Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Ei meillä Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa ole varaa suhtautua vihamielisesti tai vähättelevästi näiden lasten ja nuorten pyrkimyksiin päästä eteenpäin aloittaakseen uutta elämää. Maahanmuuttopolitiikkaa ei tule myöskään tiukentaa tavoilla, jotka vaikeuttavat perheiden yhdistämisiä.

Valtion nuorisoneuvoston tavoitteena on, että myös maahanmuuttajanuoret kokevat osallisuutta Suomalaiseen yhteiskuntaan, suhtautuvat tulevaisuuteen luottavaisesti ja uskaltavat haaveilla.    


Share on Facebook0Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0