Valtion nuorisoneuvoston kirje hyvinvoinnin ja terveyden ministeriryhmälle

11.12.2018 |

Valtion nuorisoneuvosto on seurannut Sipilän hallituksen kärkihankkeita nuorisopolitiikan silmin. Tuomme tällä kirjeellä ministeriryhmän tietoon huomioita, jotka vaativat vielä toimenpiteitä nuorten hyvinvoinnin ja terveyden lisäämiseksi.

Valtion nuorisoneuvosto on viimeaikaisten tutkimustulosten valossa huolissaan nuorten mielenterveysongelmien yleisyydestä. Suomi lasten kasvuympäristönä -tutkimuksen mukaan viidennes vuonna 1997 syntyneiden ikäluokasta on saanut psykiatrisen diagnoosin ja Kelan kuntoutustilaston mukaan jo 10000 16-23-vuotiaista nuorta sai Kelan kuntoutuspsykoterapiaa vuonna 2017. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan kolmannes korkeakouluopiskelijoista kärsii psyykkisistä ongelmista ja viidennes kokee pitkäkestoista stressiä. Molempien osuus on noussut vuosi vuodelta 2000-luvun alusta.

Valtion nuorisoneuvosto näkee, että oppilas- ja opiskelijahuolto on avainasemassa nuorten mielenterveyden edistämisessä ja siihen tulee panostaa kaikilla koulutusasteilla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkaisi keväällä 2018 arvioinnit oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta niin yleissivistävässä kuin ammatillisessa koulutuksessa. Molemmat arvioinnit pitivät tärkeänä, että yksilökohtaiset opiskeluhuoltopalvelujen, etenkin psykologipalvelujen riittävyys on turvattava. Myös Kohortti 1997-tutkimus suositti, että kouluterveydenhuollon kykyä vastata lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin tulisi vahvistaa.

Oppilas- ja opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen mitoitukselle ei ole tällä hetkellä olemassa suosituksia, toisin kuin terveydenhoitaja- ja lääkäripalveluille. Valtion nuorisoneuvosto katsookin, että henkilöstömitoitusten valmistelu tulisi käynnistää ensi tilassa sen pohjalta, mitä hallituksen esityksessä oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi (HE 67/2013) käytettiin kustannuslaskelmien suosituksena (780 oppilasta kokopäivätoimista kuraattoria ja 1000 oppilasta psykologia kohti). TEA-viisarin mukaan tuolloin käytetyt suositukset ylittyvät tällä hetkellä kuraattorien osalta perus- ja lukiokoulutuksessa, ja psykologien osalta niin perus-, lukio- kuin ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa kokopäiväistä psykologia kohden on peräti 1646 opiskelijaa.

Henkilöstömitoituksia koskevien suositusten ohella on oleellista, että resursseja lisätään, sillä etenkin lääkäripalvelut toteutuvat tällä hetkellä heikosti niin yleissivistävässä kuin ammatillisessa koulutuksessa suosituksista huolimatta. Valtion nuorisoneuvosto näkee, että henkilöstömitoitukset ovat jo nykyisellään niin väljiä, että vähintään ne on viipymättä pystyttävä täyttämään koko maassa.

Valtion nuorisoneuvosto pitää myös tärkeänä, että opiskelija- ja oppilashuoltolain toimeenpanoa edistetään niin, että painopistettä pystytään tosiasiallisesti siirtämään ennaltaehkäisyyn. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen raportin mukaan opiskeluhuolto on edelleen monin paikoin ”ongelmakeskeistä tulipalojen sammuttamista ja korjaavien toimenpiteiden toteuttamista”. Positiivisella kaikkien nuorten mielenterveystaitojen vahvistamisella voitaisiin tukea nuoria arkeen kuuluvista huolista selviytymisessä, identiteetin rakentamisessa ja tulevaisuutta koskevien valintojen tekemisessä. Koulujen ja oppilaitosten henkilökunnan osaamiseen tulisi panostaa kaikilla koulutusasteilla esimerkiksi opettajien perus- ja täydennyskoulutuksella.

Valtion nuorisoneuvosto pitää hyvänä, että lakiesitys korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta (HE 145/2018) olisi laajentamassa YTHS:n tuottaman opiskeluterveydenhuollon myös ammattikorkeakouluopiskelijoille, sillä YTHS on tuottanut opiskelijaterveydenhuollon palvelut kuntia paremmin terveydenhuoltolain (1326/2010) ja valtioneuvoston asetuksen (338/2011) edellyttämänä toiminnallisena kokonaisuutena, jossa on huolehdittu myös mielenterveyspalveluista. Korkeakouluopiskelijoiden kasvavat psyykkiset ongelmat ja stressi kertovat kuitenkin myös tarpeesta lisätä YHTS:n ja korkeakoulujen opetushenkilökunnan yhteistyötä opiskelijoiden mielenterveyden tukemisessa, ja toisaalta vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveystaitoja jo aiemmassa vaiheessa.

Oppilas- ja opiskelijahuollon mielenterveyspalvelujen edistämisen lisäksi valtion nuorisoneuvosto katsoo, että palveluja tulisi aiempaa enemmän kohdistaa perheille, joissa lapset ovat teini-ikäisiä tai vanhempia. Kohortti 1997-tutkimuksen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleiden osuus on lähes kaksinkertaistunut verrattuna vuonna 1987 syntyneisiin, ja kasvu johtuu paljolti teini-ikäisten sijoitusten kasvusta. Tutkimus myös osoitti, että monet lapset ja nuoret elävät perheissä, joissa on erilaisia kuormittavia tekijöitä. Valtion nuorisoneuvosto katsoo, että nuorille ja nuorten perheille räätälöityjen palveluiden lisääminen on keskeinen keino vähentää korjaavia toimenpiteitä ja edistää nuorten mielenterveyttä. Niin opiskelija- ja oppilashuollon kuin muiden nuorten hyvinvointia tukevien palvelujen tulee olla saatavilla lähipalveluna yhdenvertaisesti koko maassa.

 

Helsingissä 10.12.2018

Hilkka Kemppi                                                                                       Herttaliisa Tuure

Puheenjohtaja                                                                                       Pääsihteeri

 

Hyvinvoinnin ja terveyden ministeriryhmä:
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila, puheenjohtaja
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Työministeri Jari Lindström
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen