Nuorista puhutaan, mutta muutosta ei kuulu. Siltä ainakin vaikuttaa, jos katsotaan edustuksellisen demokratian rakenteita. Kuntavaaleja käydään nyt lähes 300 kunnassa ja ehdokasasettelu on keskeinen tekijä vaalien tuloksissa. Nuorten esiinmarssista politiikassa puhutaan, mutta numerot ovat ristiriidassa tämän näkemyksen kanssa. Nuorten, alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus kaikista kuntavaaliehdokkaista laski verrattuna viime vaaleihin.
Kuntavaaleissa 2021 nuoria ehdokkaita on vain 8,5 prosenttia kaikista ehdokkaista. Nuoret ovat siis ikäryhmäänsä nähden aliedustettuja, ja nuorten osuus laski 0,4 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2017 vaaleihin. Myös ehdolla olevien naisten määrä on laskenut. Jos katsotaan puhtaasti ehdokasasettelua, kuntien palveluista, taloudesta ja pitovoimasta päättävät jatkossakin keski-iältään viisikymppiset valtuustot.
Toisaalta kuntavaalit myös vaativat nuorilta ehdokkailta paljon. Kuntavaalien siirtyminen kesäkuulle on pitkittänyt kampanja-aikaa ja venyttänyt kampanjabudjetteja. Kuntavaalien kampanjointia tehdään poikkeuksellisesti pääosin netissä, mikä voi vaikeuttaa uusien ehdokkaiden mahdollisuuksia saada näkyvyyttä. Nuoret ehdokkaat raportoivat myös heihin kohdistuvasta vihapuheesta ja häirinnästä. Ongelma on suuri, sillä joidenkin kohdalla tämä on estänyt kokonaan ehdolle asettumisen.
Hyvä uutinen on se, että kuntavaaleissa jokaisen ääni painaa yhtä paljon. Muutos on siis mahdollista, kunhan käyttää ääntään. Valtion nuorisoneuvoston tekemässä nuorten kuntavaaligallupissa yli puolet nuorista kertoo aikovansa äänestää.
Virva Viljanen
Kirjoittaja on valtion nuorisoneuvoston jäsen ja Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin osallisuusasiantuntija.