Viime viikko oli surullinen, raskas ja synkkä. Vantaan viimeviikkoinen kouluammuskelu on koko kansakuntaa järkyttänyt tragedia. Kouluammuskelut ovat Suomessa harvinaisia ja suomalaiset koulut ovat edelleen lapsille ja nuorille turvallisia paikkoja. Ammuskelu herätti keskustelun lasten ja nuorten pahoinvoinnista, kiusaamisesta sekä väkivaltaisesta käytöksestä. Välillä pohdin, pitääkö aina tapahtua jotakin äärimmäisen hirveää, jotta heräämme todellisuuteen? Lasten ja nuorten pahoinvoinnin ei pitäisi tulla yllätyksenä kellekään.
Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta pahoinvointi, mielenterveysongelmat ja väkivaltainen käytös ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Hyvinvointi eriytyy jatkuvasti ja tähän meidän on syytä yhteiskuntana kiinnittää todellista huomiota. Ottaen huomioon ikärakenteemme tarvitsemme jokaisen lapsen ja nuoren panoksen tulevaisuudessa. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa, ei taloudellisesti eikä inhimillisesti, menettää ainuttakaan nuorta. Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa turvallisessa ja välittävässä ympäristössä.
On meidän aikuisten vastuu pitää huoli lapsista ja nuorista. On meidän vastuulla, miten kohtelemme ja kohtaamme toisia ihmisiä ja miten puhumme toisista. Näytämme jatkuvasti omalla toiminnallamme esimerkkiä nuorelle sukupolvelle. Tätä vastuuta ei sovi unohtaa. On meidän vastuullamme olla läsnä. Kysyä, miten meni koulussa. Kuunnella, mitä lapsella on mielen päällä. Rakentaa turvallista ympäristöä lapselle näyttää omat tunteensa ja käsitellä niitä. On meidän vastuulla pitää huoli siitä, että sosiaalinen media ei ota ylivaltaa lapsen tai nuoren elämästä. On myös päätöksentekijöiden vastuu huolehtia lapsille ja nuorille sellaiset palvelut, joihin he pääsevät kiinni, kun tarvitsevat tukea ja apua.
Siksi vetoan meihin kaikkiin aikuisiin, ei menetetä enää yhtäkään nuorta – enää eivät pelkät juhlapuheet riitä.
Ida Leino
Julkaisimme valtion nuorisoneuvoston kanssa maanantaina kannanoton, jossa varoitamme hallitusta mahdollisista nuorisotyöhön kohdistuvien leikkausten vaikutuksista ja vaadimme leikkausten vaikutustenarviointia. Nuorisoneuvoston yhtenä tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia nuoriin ja nuorille suunnattuihin palveluihin ja toimintoihin. Neuvosto arvioi, että leikkaukset nuorisotyön budjettiin vaikuttaisivat esimerkiksi nuorten harrastusmahdollisuuksiin, hyvinvointiin, tuen ja kohtaamisten määrään sekä nuorisoalan tarjoamien palveluiden saatavuuteen. Nuoret ovat kantaneet jo oman kortensa kekoon säästötalkoisiin, joten nyt on muiden vuoro.
Tämä vuosi on valtion nuorisoneuvoston juhlavuosi. Neuvosto täyttää 80 vuotta. Varsinaista juhlan aihetta ei tosin ole, jos emme nyt jokainen tahoillamme tartu hälytysmerkkiin nuorison pahoinvoinnin tilasta. Siksi vetoan meihin kaikkiin aikuisiin, ei menetetä enää yhtäkään nuorta – enää eivät pelkät juhlapuheet riitä.
Ida Leino
Kirjoittaja on valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja ja kasvatustieteen maisteri.