Skip to content

NUORISOBAROMETRI 2017

20.03.2018

Opin polut ja pientareet. Nuorisobarometri 2017.

Suomi on maailmankuulu korkeatasoisesta koulutuksestaan ja osaamisestaan. Osoituksena laadusta pidetään muun muassa PISA-tutkimuksen tuloksia, joissa suomalaiset nuoret ovat loistaneet. Suomalaisnuorten osaaminen ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Tämä Nuorisobarometri kysyy, millaisia ovat sukupuolten väliset erot. Näkyvätkö lapsuudenperheen elintaso ja vanhempien koulutus nuoren oppimisessa ja koulutuspoluissa? Pitääkö paikkansa, että koulutus on kaikkien nuorten ulottuvilla taloudellisesta tilanteesta riippumatta? Nuorten osaamista ja koulutusta koskevia kokemuksia selvitettiin muun muassa kysymällä, mitä taitoja nuoret kokevat oppineensa koulussa ja sen ulkopuolella, mitä taitoja he itse arvostavat ja mistä he ajattelevat olevan hyötyä tulevaisuudessa. Lisäksi kysyttiin, kokevatko nuoret kuuluvansa kouluyhteisöön ja minkälaiset suhteet heillä on toisiin nuoriin ja opettajiin. Peruskoulun jälkeen nuorten on valittava, mihin he hakeutuvat opiskelemaan. Suomessa arvostetaan vähintään toisen asteenopintoja, mielellään ilman välivuosia. Toteutuvatko nämä tavoitteet? Entä mitkä tekijät vaikuttavat taustalla, kun koulutus ei jatku ihanteellisen suoraviivaisesti vaan takkuaa tai jää ehkä kokonaan aloittamatta?

Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien 15-29-vuotiaille nuorille toteutettu kyselytutkimus, jota julkaisevat Valtion nuorisoneuvosto (ent. Nuorisoasiain neuvottelukunta), Nuorisotutkimusseura (ent. Nuorisotutkimusverkosto) ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Osa kysymyksistä toistuu samoina, osa on vaihtuvien teemojen mukaisia. Vuoden 2017 Nuorisobarometrin teemana on osaaminen ja koulutus. 

Lisätiedot: Opin polut ja pientareet. Nuorisobarometri 2017.

Julkaistu 2018. Tiedonkeruu toteutettiin alkuvuodesta 2017.
Elina Pekkarinen & Sami Myllyniemi (toim.)

Valtion nuorisoneuvosto
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Nuorisotutkimusseura

Kannen kuva: Mikael Heikkanen

Tulosten visuaalinen yhteenveto

Tutustu Nuorisobarometrin keskeisiin tutkimustuloksiin kuvien ja kaavioiden avulla:

Muut materiaalit

Mediatiedote

Nuorisobarometri 2017: Nuoret suhtautuvat myönteisesti oppimiseen ja koulutukseen

Suomalaiset nuoret suhtautuvat myönteisesti oppimiseen ja koulutukseen. Vuoden 2017 Nuorisobarometrissa selvitettiin nuorten arvoja ja asenteita osaamisesta ja koulutuksesta.  Tutkimukseen osallistuneista nuorista 94 prosenttia uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Nuoret kokevat yleissivistyksen arvokkaaksi, ja suurin osa kertoo opiskelevansa itselleen mieluisaa alaa. 

Eriarvoisuus muodostaa esteitä koulupolulle

Taloudelliset esteet voivat kaventaa nuoren mahdollisuuksia päättää opiskelualastaan tai -paikastaan. Nuorisobarometrin tulokset taloudellisen eriarvoisuuden vaikutuksista nuorten koulutusvalintoihin ovat karua luettavaa. Taloudelliset syyt vaikuttavat esimerkiksi nuorten tekemiin opiskelupaikkapäätöksiin tai saavat heidät viivyttämään valmistumistaan. Vastaajista 17 prosenttia kertoo karsineensa opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi. Taloudelliset syyt ovat vaikeuttaneet erityisesti ilman tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevien nuorten kouluttautumista: heistä lähes puolet on joutunut karsimaan opintojaan tai luopumaan niistä rahanpuutteen takia.

Usein taloudellinen eriarvoisuus seuraa myös vapaa-ajalle. Vastaajista 40 prosenttia on jättänyt harrastuksen aloittamatta ja kolmannes on joutunut lopettamaan harrastuksen rahan puutteen vuoksi. Niukkuus vaikuttaakin kielteisesti myös nuorten ihmissuhteisiin: peräti neljännes vastaajista oli jättänyt tapaamatta ystäviään rahanpuutteen vuoksi. Nämä tunnusluvut ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta 2015.

Myös vanhempien koulutustaso vaikuttaa niin nuorten kouluviihtyvyyteen, ylempien tutkintojen saavuttamiseen kuin sosiaaliseen luottamukseen. Vanhempien korkea koulutus lisää koettua oppimista niin koulussa kuin sen ulkopuolella.

Nuoret tarvitsevat ohjausta

Jopa 17 prosenttia nuorista kertoo keskeyttäneensä tutkintoon johtavan koulutuksen jossain vaiheessa. Merkittävin syy keskeyttämiselle on väärä alavalinta.  Heikko kouluviihtyvyys ja koulun ulkopuolisten asioiden kuormittavuus vaikuttavat niin ikään keskeyttämiseen.

Valtaosa nuorista kuitenkin jatkaa opiskeluaan, ja keskeyttäminen voidaankin katsoa osaksi itselle sopivan opintopolun löytämistä. Merkittävä huomio on, että kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneet pojat kokevat saaneensa vain vähän tietoa koulutusvaihtoehdoista, etenkin viranomaisilta ja ammattilaisilta.

Opintonsa päättäneiden tai keskeyttäneiden hakeutumista uudelleen opintojen pariin voisi edistää perus- ja toisen asteen oppilaitosten jälkiohjausvelvoitteella, joka oikeuttaisi opintonsa päättäneen tai keskeyttäneen oppilaan saamaan opinto-ohjausta oppilaitoksestaan vielä vuoden ajan. 

Oppiminen ei rajaudu koulumaailmaan – muualla tapahtuva oppiminen on tärkeää

Nuorisobarometrissa selvitettiin ensimmäistä kertaa nuorten kokemuksia oppimisesta koulun ulkopuolisissa ympäristöissä, kuten vapaa-ajalla, harrastuksissa ja työelämässä. Vaikka koulun merkitys etenkin opiskelutaitojen vahvistajana on tärkeä, nuoret kokevat oppineensa monia taitoja paljon myös koulun ulkopuolella. Etenkin vaikuttamisen keinoja ja talousosaamista omaksutaan heikosti sekä koulussa että sen ulkopuolella, kun taas yleissivistystä ja sosiaalista vuorovaikutusta opitaan molemmissa. Nuorten kokemus monien keskeisten taitojen oppimisesta koulussa on kuitenkin pudonnut kymmenessä vuodessa. 

Merkille pantavaa on, että koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminenkaan ei toteudu tasa-arvoisesti: ilman opiskelupaikkaa ja toisen asteen tutkintoa olevat eivät osallistu vapaa-ajalla tapahtuvaan ohjattuun opiskeluun, kuten järjestöjen tai opistojen tarjoamaan koulutukseen. Oppiminen kasautuu koulutettujen vanhempien lapsille niin koulussa kuin sen ulkopuolella.

Tyytyväisyys elämään ja sosiaalinen luottamus

Nuorten tyytyväisyyttä elämäänsä on seurattu Nuorisobarometrissa 20 vuoden ajan. Tyytyväisyys omaan elämään on ollut suhteellisen vakaata, mutta laskenut jonkin verran etenkin tytöillä. Nuorten sosiaalinen luottamus on niin ikään laskussa, ja heikointa se on työttömillä nuorilla.

Myönteistä on, että koettu yhteenkuuluvuus suomalaiseen yhteiskuntaan on lisääntynyt. Koulutus, hyvä terveys ja ihmissuhteet sekä kestävä taloudellinen tilanne lisäävät nuorten koettua hyvinvointia.

Lisätietoa alueellisesta yhdenvertaisuudesta

Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri on mitannut suomalaisten 15–29-vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita vuodesta 1994 alkaen. Nuorisobarometri toteutetaan vuosittain Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä.  Nuorisobarometri tarttuu nuorten kannalta ajankohtaisiin aiheisiin vaihtuvilla teemoilla, mutta toistaa joitain tutkimuskysymyksiä säännöllisesti. Vuosittain samanlaisina toistuvat kysymykset mahdollistavat muutosten seuraamisen ja ajassa tapahtuneiden trendien havaitsemisen. Vuoden 2017 barometrin teemana oli osaaminen ja koulutus.

Koulutuksen tasa-arvon kannalta alueellinen näkökulma on keskeinen. Lisätietoa aihepiiristä tuo syksyllä 2018 valmistuva tutkimus syrjäseuduilla asuvien nuorten koulutuspoluista ja -asenteista. Nuorisobarometrin lisäotokseen pohjautuva aineisto kerättiin yhtä aikaa nyt käsillä olevan tutkimuksen kanssa.