Vapaa-aikatutkimus 2020: Kulttuuria monipuolisesti harrastavat nuoret voivat muita paremmin

5.5.2021 | ,

Monipuolisesti kulttuuria harrastavat nuoret kokevat hyvinvointinsa muita paremmaksi, ja tyytyväisyys hyvinvointiin lisääntyy, mitä monipuolisemmin kulttuuria harrastetaan. Tyytyväisyys näkyy niin yleisenä tyytyväisyytenä elämään kuin tyytyväisyytenä vapaa-aikaan, terveyteen ja ihmissuhteisiin. Vastaavasti yksipuolisesti kulttuuria harrastavien nuorten hyvinvointi on hieman muita matalammalla tasolla. Tiedot ilmenevät tuoreesta Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksesta, jonka painotuksena ovat lasten ja nuorten kulttuurin, taiteen ja median harrastaminen.

Harrastamisen valikoiminen tutkimuksen läpäiseväksi teemaksi kumpuaa sen ajankohtaisuudesta. Niin kutsuttu Suomen malli on valtionhallinnon mittava ponnistus saattaa lasten ja nuorten harrastaminen lähemmäs koulupäivää sekä edistää yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien toteutumista. Kyse on tärkeästä uudistuksesta, joka onnistuessaan muokkaa merkittävällä tavalla suomalaisten lasten ja nuorten harrastamisen instituutiota. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus asettuukin luontevasti keskustelukumppaniksi merkittävälle yhteiskunnalliselle uudistukselle.

Lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastamiseen liittyvät ajankohtaiset kysymykset eivät ole tärkeitä ainoastaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta, vaan yhtä lailla harrastuksia järjestävien tahojen julkisen rahoituksen, yhteiskunnallisen perustelun ja koko yhteiskunnan kasvatuksellisten periaatteiden näkökulmista. Vapaa-ajan harrastaminen yleisesti ottaen lisää hyvinvointia ja osallisuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä, mutta mikä tahansa harrastaminen miten tahansa järjestettynä ei itseisarvoisesti näitä myönteisiä vaikutuksia saa aikaan”, huomauttaa Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija, teoksen toimittaja Mikko Salasuo.

Medioiden merkityksen kasvu aiheuttaa myös ristiriitoja

Median käytön hyvin tärkeäksi kokevien nuorten osuudet ovat kasvaneet vuoden 2015 vapaa-aikatutkimukseen verrattuna kaikilla muilla osa-alueilla paitsi julkkisten ja idolien seuraamisessa. Yleisimmät hyvin tärkeiksi koetut syyt median käytölle ovat ystävyyssuhteiden ylläpito (79 %) ja tiedonhaku (74 %). Ehkä hieman yllättäen median käyttöä ei koettu niin tärkeäksi asioihin vaikuttamisen kannalta, sillä näin vastasi ainoastaan joka neljäs nuori. Etenkin sosiaalinen media on ollut globaalisti tärkeä väylä viestiä esimerkiksi yhteiskunnallisista epäkohdista. Suomalaisnuorille sosiaalisen median merkitys vaikuttaa kuitenkin olevan enemmän viihteellinen ja sosiaalinen kuin yhteiskunnallinen ja poliittinen, minkä voidaan tulkita heijastelevan vakaita yhteiskunnallisia oloja.

Nuorten aktiivinen median käyttö aiheuttaa perheissä myös erimielisyyksiä. Tulosten mukaan useimmiten riitaa 7–14-vuotiaiden nuorten ja vanhempien välillä aiheuttavat pelaaminen ja netin käyttö. Riitaa pelaamisesta syntyy erityisesti poikien ja heidän vanhempiensa välille: yli 60 prosenttia 7–14-vuotiaista pojista kertoo pelaamisen määrän aiheuttavan joskus tai usein riitelyä vanhempien kanssa. Myös tytöillä on pelaamisen määrästä erimielisyyksiä vanhempien kanssa, mutta tyttöjen riitely vähenee selvästi iän myötä. Netin käytön aiheuttamasta riitelystä kertoi noin puolet 7–14-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmista.

Vanhemmat myös sääntelevät nuorten median käyttöä teknisin apuvälinein. Tulosten mukaan useampi kuin joka kolmas vanhempi rajoittaa joskus tai usein 7–14-vuotiaan lapsensa kännykän käyttöä. Saman ikäisten nuorten vanhemmista noin joka viides kertoo seuraavansa lapsensa sijaintia teknisin apuvälinein.

Aihetta ei ole aiemmin juurikaan tutkittu, ja tulokset pakottavat pohtimaan, missä menee lapsen yksityisyyden raja. Tätä keskustelua on käyty jonkin verran julkisuudessa, mutta kovin yksiselitteisiä linjauksia en ole ainakaan itse nähnyt. Kun ympäröivä maailma digitalisoituu ja yhä useammalle ja nuoremmalle lapselle hankitaan älypuhelin, niin tuleeko lapsen tai nuoren paikkatietojen seuraamisesta pysyvä vanhemmuuden käytäntö?”, puntaroi Salasuo.

Nuorten vapaa-aikaan liittyy myös kielteisiä lieveilmiöitä

Tutkimuksessa selvitettiin myös 10–29-vuotiaiden nuorten vapaa-ajalla kokemaa kiusaamista ja syrjintää. Netissä kiusatuksi tai syrjityksi tulemisesta kertoi noin joka viides nuori. Usein tapahtuvasta kiusaamisesta ja syrjinnästä kertoi kaksi prosenttia vastaajista. Yleisimmin nuoret kohtaavat epäasiallista kohtelua ravintoloissa, baareissa ja kahviloissa.

Erikseen kysyttiin kiusaamis- ja syrjintäkokemuksista taide-, kulttuuri- ja mediaharrastusten piirissä. Mihin tahansa vähemmistöön kuuluminen altistaa nuoren epäasialliselle kohtelulle taide-, kulttuuri- ja mediaharrastuksissa. Sama tulos kävi ilmi myös edellisestä, vuonna 2018 ilmestyneestä lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksesta, jonka teemana oli erityisesti liikunnan harrastaminen. Huomionarvoista on, että vertaisten lisäksi nuoret kertovat kokevansa kiusaamista, syrjintää ja epäasiallista kohtelua myös aikuisten taholta.

Epäasiallista kohtelua ei tule sallia missään harrastuksissa. Harrastustoiminnan tulee päinvastoin ennaltaehkäistä kiusaamista, ja epäasialliseen käytökseen tulee puuttua”, toteaa valtion nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Amanda Pasanen.

 

Lisätiedot

Mikko Salasuo
Vastaava tutkija, Nuorisotutkimusverkosto
mikko.salasuo@nuorisotutkimus.fi
puh. 040 548 5520

Amanda Pasanen
Varapuheenjohtaja, valtion nuorisoneuvosto
amanda.pasanen@gmail.com
Puh. 040 961 1330