Palasin takaisin kunnallisen nuorisotyön pariin kahden vuoden opintovapaan jälkeen. Ensimmäisten viikkojen aikana huomasin nopeasti uudistukset ja uudet toiminnot, mutta samaan aikaa näytti, että myös vanhat nuorisotyön menetelmät, työmuodot ja toimintatavat olivat edelleen omilla paikoillaan. Onneksi uusi työnkuva antoi minulle mahdollisuuden tarkastella ja ottaa selville mitä näille ”vanhoille ja pinttyneille”, perinteikkääksikin kutusutuille nuorisotyön muodoille kuuluu. Tutustuessani Kunnallisen nuorisotyön peruspalveluiden arviointiin (2015) huomasin, että edelleen kunnallinen nuorisotyö tarkoittaa monessa paikassa talotoimintaa, leiri- ja retkitoimintaa ja nuorten osallisuustoimintaa.
Raporttia lukiessani mieleeni nousi ajatus, oletetaanko nuorisotyössä, että nämä kaikkien tuntemat termit ovat yleisiä käsitteitä ja tarkoittavat sisällöllisesti samankaltaista toimintaa joka kunnassa? Koska näiden termien sisältöjä on viimeksi päivitetty? Miten nuorisotyön kentällä käydään keskustelua nuorisotyön sisällöistä? Päätin kirjoituksessani tuoda esille uusimman päivityksen Lahdesta. Lähempään tarkasteluun halusin nostaa osallisuustoiminnan, leiritoiminnan ja nuorisotalotoiminnan. Kerron, mitä kuuluu näille perinteikkäille toimintamuodoille, jotka pitävät niin sitkeästi pintansa mutta joita niin harvoin esitellään uudistuksien ja innovaatioiden valossa.
Osallisuus nuorisotyön teemana on ollut näkyvästi esillä pitkään ja sen toimintamuodoksi mainitaan usein nuorisovaltuustot. Toki osallisuustoiminnan alla on myös Lahdessa nuorisovaltuusto, mutta meillä (ja varmasti useimmissa kunnissa) osallisuustoiminta on osa nuorille suunnattujen palveluiden toimintakulttuuria. Esimerkiksi kun perustetaan uusia nuorisotaloja, kerätään alueen nuoret kasaan, ideoidaan talon fyysisiä ja toiminnallisia puitteita ja perustetaan nuorten ryhmä, joka on mukana kehittämässä toimintaa ja ottaa kantaan jo rakennusvaiheen ratkaisuihin. Talon valmistuttua sama ryhmä usein jatkaa nuorisotalon sisältöjen tuottajina. Lahdessa osallisuustoiminta tarkoittaa myös työpajanuorten omaa vaikuttamisfoorumia. Jokaisesta työpajasta on nuori mukana päättävässä elimessä, jossa vaikutetaan pajan arkeen ja työoloihin, tai otetaan kantaa yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin järjestämällä esimerkiksi urheiluvälinekeräys paikallisen vastaanottokeskuksen asukkaiden käyttöön. Kun osallisuudesta tulee aidosti osa toimintakulttuuria, on sen erottaminen omaksi kokonaisuudeksi omituista. Siksi kunnat ehkä tyytyvät vastaamaan, että osallisuus on lähinnä vaikuttajaryhmien (nuorisovaltuusto) tukemista.
Leiritoiminnasta tulee mieleen viikon mittainen aamusta iltaan ohjelmoitu metsäleiri telttamajoituksella ja lipun nostolla. Perinteisen leiritoiminnan lisäksi Lahdessa leiritoiminta tarkoittaa mm. nuorten KesäCampingiä, jossa nuoret voivat itse päättää majoittumisen pituuden mukavasti varustelluissa mökeissä Päijänteen rannalla. Osallistujat voivat itse päättää mihin toimintoihin osallistuvat vai touhuilevatko omaehtoisesti leirialueen välineillä kuten SUP laudoilla tai kanooteilla. Leiritoiminta tarkoittaa myös kansainvälistä kaupunkileiriä, jossa toimitaan kaupunkialueella kansainvälisessä porukassa.
Sen lisäksi, että perinteinen talotoiminta sisältää edelleen nuorten hengailua ja pingiksen pelaamista, nuorisotaloista on alkanut muotoutua eri-ikäisten ja taustaisten nuorten toiminta-areenoita. Nuorisotaloilla saattaa olla sateenkaarinuorten iltoja, vammaisten nuorten päivätoimintaa, eri yhdistysten järjestämiä aktiviteetteja ja nuorten omaehtoisia toimintaryhmiä. Parhaimmillaan nämä kaikki taloilla toimivat ryhmät tiivistävät yhteistyötä toteuttaen yhteisiä tapahtumia. Nuorisotalot ovat osa asuinalueilla tarjottavaa nuorisotyötä.
Siispä, vaikka nuorisotyön perinteikkäät termit eivät ole muuttuneet mihinkään, niin toimintojen sisällöt ovat eläneet ajan mukana. Näiden perinteisten toimintojen lisäksi nuorisotyö on jalkautunut kouluille, kauppakeskuksiin ja muihin julkisiin tiloihin. Etsivää nuorisotyötä tehdään yhdessä oppilaitosten ja puolustusvoimien kanssa. Nuorten harrastamisesta kannetaan huolta ja viritellään matalakynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Nuorten työttömyydestä huolehditaan laajoilla työllisyyspalveluilla ja vastataan nuorisotakuuseen.
Kunnallista nuorisotyötä ja sen työmuotoja kehitetään niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin verkostoissa. Liian harvoin kunnallisen nuorisotyön innovaatioita esitellään ja kerrotaan, mitä kaikkea kunnallinen nuorisotyö on kehittänyt viimeisten vuosien aikana – kaikessa hiljaisuudessa. Harmillisesti sen annetaan kantaa harteillaan leimaa jämähtämisestä 80-luvulle; pingismailojen ja biljardinpöytien nuorisotaloille.
Annina Kurki
Suunnittelija
Lahden kaupungin nuorisopalvelut