Liikkuminen osana lasten ja nuorten vapaa-aikaa muuttaa muotoaan

7.9.2016 |

Tiedote 7.9.2016

Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta ja valtion liikuntaneuvosto

Yli 90 prosenttia 7–29-vuotiasta lapsista ja nuorista ilmoittaa liikkuvansa joko omatoimisesti tai ohjatusti. Juoksu ja lenkkeily, pyöräily, ulkoilu ja kävely sekä kuntosali ovat lasten ja nuorten suosituimmat liikunnan muodot. Media hanskassa – Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus mediasta ja liikunnasta -tutkimuksen tekijöiden mukaan raportoitua liikunnan lisääntymistä selittää osin se, että liikunta ja liikkuminen mielletään lasten ja nuorten keskuudessa aiempaa laajemmin. Tästä esimerkkinä on trampoliinilla hyppimisen, tanssin ja skeittaamisen ilmaantuminen vastauksiin.

Tutkimuksessa selvitettiin liikunnan säännöllisyyttä, harrastettuja liikuntalajeja, liikkumisen tapoja ja paikkoja sekä harrastamista liikunta- ja urheiluseuroissa. Samoja asioita koskien liikuntaa kysyttiin edellisen kerran vuonna 2012, joten tulokset mahdollistavat vertailujen tekemisen. Tutkimukseen osallistui 1 205 iältään 7–29-vuotiasta lasta ja nuorta. Tulokset viestivät sekä positiivisesta että negatiivisesta kehityksestä liikunnan saralla.

Tutkijat muistuttavat, että kyselytutkimuksen menetelmin ei päästä käsiksi lasten ja nuorten liikkumisen todellisiin määriin, mutta muutoin aineisto tarjoaa oivan näkymän liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen.

Tulosten mukaan liikunnan harrastaminen liikunta- ja urheiluseurassa on muuttumassa ennen kaikkea lasten tavaksi liikkua. Yleisintä urheiluseuraharrastaminen on 7–9-vuotiailla. Ikäryhmästä lähes 70 prosenttia liikkuu urheiluseuroissa. Pojat pysyvät mukana aktiivisesti urheiluseuraharrastuksessa noin 11-vuotiaksi, kun tytöillä harrastaminen alkaa vähentyä heti 7 ikävuoden jälkeen. Tuloksista on havaittavissa urheiluseuraharrastamisessa 2010-luvulla tapahtunut muutos, jonka seurauksena yhä harvempi, vain noin neljännes, nuorista harrastaa liikunta urheiluseurassa 15-vuotiaana. Vuoden 2012 vapaa-aikatutkimuksessa 35 prosenttia 15–19-vuotiaista pojista raportoi liikkuvansa seuroissa, kun vastaavasti vuonna 2015 luku oli enää 25 prosenttia. Sama laskeva trendi on havaittavissa myös tyttöjen kohdalla.

Merkittävimpinä syinä lasten ja nuorten liikkumattomuudelle ovat tutkimuksen mukaan ajanpuute ja se, ettei liikunnasta pidetä tai koetaan liikunnallisten lahjojen puuttuvan. Myös kielteiset kokemukset koululiikunnasta ovat lisääntyneet selvästi vuosien 2012 ja 2015 välillä.

Tutkimuksessa kysyttiin alle 15-vuotiaiden lasten vanhemmilta, kuinka paljon he ovat valmiita maksamaan lapsensa harrastuksesta. Tulosten perusteella harrastamisen todellisten hintojen ja maksuvalmiuden välillä on huomattava ero. Tutkijoiden mukaan tulosten perusteella näyttää ilmeiseltä, että harrastamisen kasvaneet kustannukset näkyvät vastauksissa ja ovat johtaneet urheiluseuraharrastamisen lopettamisen aikaistumiseen. Kiinnostava huomio on myös se, että tutkimuksen mukaan runsas mediankäyttö ei juuri ole yhteydessä liikkumiseen.

*************************************************************************************************************

Jani Merikivi, Sami Myllyniemi & Mikko Salasuo (toim.) Media hanskassa – Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016. ISBN 978-952-7175-16-3, ISSN 1799-9219, 172 s., nid., 28 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö & Nuorisotutkimusverkosto & Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta & Valtion liikuntaneuvosto. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 184, sarja: Kenttä.

Tutkimus luettavissa nettisivuilla.

Valtion liikuntaneuvoston (VLN) ja Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan (Nuora) tehtävinä on arvioida, seurata ja tehdä esityksiä liikuntaa sekä nuorisoa koskevissa asioissa. Neuvottelukunnat ovat lisänneet yhteistyötään asioissa, jotka liittyvät sekä liikunta- että nuorisoasioihin. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus on tästä käytännön esimerkki.

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen tausta: Edellinen vapaa-aikatutkimus julkaistiin vuonna 2013 Nuorten vapaa-aikatutkimuksen nimellä (Nuoria liikkeellä!). Sen pääteemana oli liikunta. Vuonna 2009 Nuora julkaisi yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa ensimmäisen Nuorten vapaa-aikatutkimuksen, joka kartoitti muun muassa nuorten harrastuksia ja järjestökiinnittyneisyyttä. Vapaa-aikatutkimuksen taustalla ovat vuosina 1998 ja 2001 julkaistut nuorten järjestökiinnittyneisyystutkimukset. Nykyisessä vapaa-aikatutkimuksessa näkökulma on kuitenkin laajempi: järjestötoiminnan lisäksi tarkastellaan nuorten vapaa-aikaa yleisemmin.