Valtion nuorisoneuvoston teettämässä selvityksessä koronakriisin vaikutuksista nuorisotoimialaan korostui alan nopea reagointi toiminnan järjestämiseen poikkeusolojen rajoitusten mukaisesti. Poikkeuksellisesta ajasta huolimatta nuorisotoimialan ammattilaiset pystyivät keskittymään perustehtäväänsä eli nuoren kohtaamiseen, ja heillä oli valmiudet tehdä työtään totutusta poikkeavin tavoin.
Selvityksen mukaan valtaosa nuorisoalan toimijoista oli käyttänyt työssään uusia verkkovälitteisiä alustoja tai sovelluksia. Myös yhteistyötä eri toimijoiden välillä tehtiin esimerkiksi perustamalla yhteisiä Discord-kanavia päällekkäisyyksien välttämiseksi. Muuttuvien toimintatapojen ja -ympäristöjen haltuunotossa edesauttoi alan joustava ja yhteisöllinen toimintakulttuuri ja luottamus kollegoihin. Uuteen normaaliin siirryttäessä on tärkeää pohtia, miten nuorisotoimialalla ylläpidetään koronakriisin aikana työntekijöille kertynyttä digiosaamista, tai millaisia laitteita sekä ohjeistuksia tarvitaan hybriditoiminnan järjestämiseen.
Nuorisoalan toimijoiden kokemuksen mukaan koronapandemia on kiihdyttänyt nuorten välistä polarisaatiota. Pandemian vaikutusten uskotaan olevan syvempiä nuoriin, joilla jo sitä ennen oli haasteita elämässään. Esimerkiksi etsivässä nuorisotyössä nuorten ongelmien nähdään olevan aiempaa haasteellisempia ja monisyisempiä. (ks. myös STM:n Lapsistrategian koronatyöryhmän Lapset, nuoret ja koronakriisi -julkaisu) Eriarvoistuminen tuli koronakriisin aikana näkyväksi myös mm. nuorten digitaidoissa ja laitteissa. Osallistuminen toimintaan etäyhteydellä, etäkoulu tai viranomaisasioiden hoitaminen verkossa vaatii toimivat yhteydet, johon asuinpaikka vaikuttaa, sekä sopivat laitteet. Pelkkä älypuhelin ei ole riittävä, mutta se on monella nuorella ainoa laite.
Koronapandemian jälkeistä toimintaa järjestettäessä on tärkeää huomioida pandemian aikana positiivisiksi koetut asiat. Etäyhteyksin toteutettu toiminta ei ole ollut kaikille nuorille pelkästään huono asia, vaan osalle osallistuminen sillä tavoin on voinut olla helpompaakin. Nuorisotoimialalla huomattiin, että verkkovälitteinen toiminta tavoitti uusia nuoria. Tarjoamalla jatkossa mahdollisuuksia sekä verkko- että monimuotopalveluihin nuorten tarpeet voidaan huomioida yksilöllisemmin.
Selvityksen kyselyn ja fokusryhmähaastatteluiden kohderyhmänä oli kuntien nuorisotyö, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta, nuorisoalan järjestöt, nuorisokeskukset ja nuorisoalan hallinnon asiantuntijat. Selvityksen toteutti aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI sekä Xamkin Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia.
Julkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan tästä.
Lisätietoja
Eija Kauniskangas, pääsihteeri, valtion nuorisoneuvosto
eija.kauniskangas(at)gov.fi
p. 050 567 2772
Elina Peltonen, suunnittelija, valtion nuorisoneuvosto
elina.peltonen(at)gov.fi
p. 050 306 2940