Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan 15–29-vuotiaiden nuorten luottamus toisiin ihmisiin ja Suomen tulevaisuuteen asuinmaana on heikentynyt kahdessa vuodessa. Kun vuonna 2014 Suomen tulevaisuuteen asuinmaana suhtautui optimistisesti 63 prosenttia nuorista, vuonna 2016 optimisesti suhtautuvia oli enää 55 prosenttia. Myös epäluottamus muihin ihmisiin on lisääntynyt nopeasti etenkin nuorten poikien kohdalla. Heikointa luottamus on niillä, joilla ei ole tutkintoja ja jotka eivät opiskele sekä yrittäjillä.
”Nuoret seuraavat aikaansa ja reagoivat yhteiskunnan ongelmiin. Epäluottamuksen nopea lisääntyminen nuorten keskuudessa on huolestuttavaa ja siihen tulisi reagoida pikimmiten. Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää, kun taas luottamus muihin ihmisiin tuo turvaa. Lisääntynyt epäluottamus voidaan nähdä aktiivisena toimijuutena osoittaa yhteiskunnan epäkohdat. Nuoret eivät ole vain sivusta seuraajia, vaan aktiivisia kansalaisia,” Kemppi tiivistää.
Luottamuksen palauttaminen niin yhteiskunnan tulevaisuuteen kuin toisiin ihmisiin on tärkeää maailmassa, joka on monella tavoin ennustamaton. Käsillä olevat hallituksen rakenteelliset uudistukset koskettavat laajasti nuorten palveluita, jonka vuoksi nuorten osallistaminen ja kuulemisen merkitys korostuu.
Tutkimusten valossa erityisesti universaalit hyvinvointipalvelut – kuten suomalainen koulutusjärjestelmä – tuovat turvaa, lisäävät luottamusta ja vähentävät eriarvoistumista. Suomalainen hyvinvointivaltio koetaan hyväksi, mutta samalla sen säilymiseen tulevaisuudessa suhtaudutaan epäileväisesti. Tulevaisuuden kunnassa tulee rakentaa vahva pohja tasa-arvoiselle varhaiskasvatukselle, kouluille, nuorisotyölle, sivistyspalveluille ja perheiden hyvinvoinnille.
Positiivista on, että Nuorisobarometrin mukaan suurin osa nuorista suhtautuu omaan tulevaisuuteensa valoisasti.
”Nuorten perinteiset unelmat: mahdollisuus tehdä itseä kiinnostavaa työtä, läheiset ihmissuhteet ja terveys kertovat myös niistä asioista, joihin politiikassa tulisi panostaa. Nuoret naiset ovat aiempaa enemmän huolestuneita työllistymisestä ja jaksamisesta työelämässään tulevaisuudessa. Työelämä on murroksessa, jonka vuoksi nuorten työllisyyttä parantavia tukitoimia tulisi kiirehtiä hallituksen puoliväliriihessä,” Kemppi sanoo.
Katse tulevaisuuteen Nuorisobarometrissa on paljon tutkimustietoa, jossa näkyy nuorten vahva viesti tulevaisuuden näkymistä. Valtion nuorisoneuvosto vie tutkimuksen tulokset presidentille, hallitukselle ja kansanedustajille ja laatii Nuorisobarometrin pohjalta toimenpide-esitykset valtioneuvostolle ennen puoliväliriiheä.
Hilkka Kemppi
puheenjohtaja
Valtion nuorisoneuvosto
Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten 15–29-vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. Nuorisobarometri tarttuu nuorten kannalta ajankohtaisiin aiheisiin, mutta toistaa joitain tutkimuskysymyksiä säännöllisesti. Valtion nuorisoneuvosto julkaisee Nuorisobarometria yhteistyössä Nuorisotutkimusseuran kanssa. Nuorisobarometri ja infografiikat ovat luettavissa www.tietoanuorista.fi