Valtion nuorisoneuvoston tuoreen mielipidemittauksen mukaan 68 prosenttia 18–29-vuotiaista nuorista aikoo äänestää kuntavaaleissa. Nuorten äänestysinto on kasvanut viime kesästä, jolloin 59 prosenttia kertoi aikovansa käyttää äänioikeuttaan. Edellisissä kuntavaaleissa koko väestön äänestysaktiivisuus oli 58,3 prosenttia. Alle 25-vuotiaista nuorista äänesti vain 30 prosenttia ja 25–34-vuotiaiden äänestysprosentti oli noin 40. (Borg & Pikkala 2017: Kuntavaalitrendit.) ”Äänestysprosenttia suurempi kysymys liittyy osallistumisen jakautumiseen. Nuorilla se on voimakkaasti eriytynyttä etenkin perhetaustan ja oman koulutuksen mukaan”, toteaa akatemiatutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta.
Mielipidemittauksen mukaan 41 prosenttia nuorista ei osaa vielä sanoa mitä puoluetta aikoo äänestää. Kantansa kertoneiden keskuudessa Vihreät on edelleen suosituin puolue yli 30 prosentin kannatuksella. Puolueen kannatus on noussut kuudella prosenttiyksiköllä heinäkuusta 2016. Myös Kokoomus on nostanut hieman kannatustaan ollen nuorten keskuudessa toiseksi suosituin puolue. Kokoomusta aikoo äänestää 19,5 prosenttia 18–29-vuotiaista. Keskusta on säilyttänyt paikkansa kolmantena, vaikka sen kannatus on hieman pudonnut edellisestä mittauksesta 15,1 prosenttiin. Tällä hetkellä koko väestön keskuudessa suosituin puolue SDP saa nuorilta vain 8,3 prosentin kannatuksen.
Positiivista on, että aiempaa harvempi nuori aikoo jättää äänestämättä kuntavaaleissa. Tärkeimpiä syitä äänestämättä jättämiselle ovat, että nuoren on vaikea löytää sopivaa ehdokasta tai, että hän ei vain viitsi käydä äänestämässä. 16 prosenttia niistä nuorista, jotka eivät aio äänestää kokee, että äänestämisestä ei ole heille mitään hyötyä. Samansuuruinen osuus katsoo myös, että ei ole voinut lainkaan vaikuttaa oman kotikuntansa asioihin. ”Tämä on huolestuttava viesti, joka nyt valittavien valtuutettujen tulee ottaa vakavasti. Tulevaisuuden kunnassa päätetään erityisesti nuoria koskevista palveluista, ja nuorten äänen tulee kuulua valmistelun kaikissa vaiheissa”, valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Hilkka Kemppi sanoo.
Nuorista 60 prosenttia katsoo, että valtuutettujen tulisi ensisijaisesti edustaa kaikkia oman kuntansa asukkaita. ”Alueellinen edustus koetaan tärkeimmäksi myös kansanedustajien kohdalla. Ylipäänsä tulokset ovat hämmentävän yhteneväisiä sen kanssa mitä koko väestön tasolla on havaittu eduskuntavaaleista. Kuva tarkentuu vielä lisää kun siihen saadaan yhdistettyä ehdokkaiden edustusnäkemykset, joita kerätään parhaillaan”, Wass kertoo.
Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 1000 18–29-vuotiasta nuorta. Haastattelut toteutti Feelback Oy ajalla 9.-23.3.2017. Virhemarginaali puoluekannatuksessa on +/- 4,5 %.
Lisätietoja:
Herttaliisa Tuure, pääsihteeri, Valtion nuorisoneuvosto
herttaliisa.tuure@minedu.fi, 02953 30356