Tiedote
Nuorisobarometri 2022: Nuorten arkeen liittyvät epävarmuuden kokemukset ovat vähentyneet
Nuorisotutkimusseura ja Valtion nuorisoneuvosto
Viime vuosien kriiseistä huolimatta enemmistö nuorista kokee omaan arkeen liittyvää epävarmuutta ja turvattomuutta aiempaa vähemmän. Esimerkiksi oma toimeentulo, työn saaminen, terveys ja asuinympäristön turvattomuus huolettavat nuoria edellisvuosia vähemmän.
Tiedot ilmenevät vuoden 2022 Nuorisobarometrista, jonka teemana on nuorten resilienssi – kyky joustaa, mukautua ja palautua. Nuorisobarometria julkaisevat valtion nuorisoneuvosto ja Nuorisotutkimusseura. Nuorisobarometrin haastattelut toteutettiin tammi–helmikuussa 2022, jolloin osa koronarajoituksista oli vielä voimassa. Lähes kaikki haastattelut toteutettiin kuitenkin ennen Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan alkamista.
Valtaosa nuorista on palautumassa korona-ajan rasituksista
Vähentyneiden epävarmuuskokemusten lisäksi vuoden 2022 Nuorisobarometrin tuloksista voi havaita muitakin myönteisiä kehityskulkuja. Nuorten elämään tyytyväisyys on kääntynyt nousuun korona-ajan alun notkahduksen jälkeen. Nuorten yleinen elämään tyytyväisyys sekä tyytyväisyys ihmissuhteisiin, vapaa-aikaan, terveydentilaan ja taloudelliseen tilanteeseen olivat kevättalvella 2022 pääosin pandemiaa edeltävällä tasolla.
”Elämään tyytyväisyyden näkökulmasta vaikuttaa siltä, että enemmistö nuorista on selviytymässä melko pienin ja lyhytkestoisin vaurioin erityisesti nuorten ikäluokkien arkea rasittaneista koronarajoituksista. Tilannetta tulee kuitenkin seurata tarkasti vielä tulevinakin vuosina erilaisten mittareiden ja mahdollisen eriarvoistumisen näkökulmista”, toteaa Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Antti Kivijärvi.
Monen nuoren kyky kestää vastoinkäymisiä ja palautua niistä on vahva
Nuoria pyydettiin arvioimaan omaa resilienssiään kansainvälisesti käytetyn kysymyssarjan avulla. Kansainvälisessä vertailussa Suomessa asuvat nuoret arvioivat selviytymis- ja palautumiskykynsä varsin hyviksi. Näin tekivät erityisesti ne nuoret, jotka kertoivat hyvistä kaveri- ja perhesuhteista.
”Ikätoverisuhteiden merkitys nuoruusvuosien aikana korostuu myös resilienssiä tarkasteltaessa. Ystävyys- ja kaverisuhteiden tukemiseen on syytä kiinnittää huomiota kaikissa nuorten palveluissa ja koulutusjärjestelmässä”, kertoo Kivijärvi.
Nuorten arviot vaihtelivat ryhmäkohtaisesti. Erityisesti vähemmistöihin identifioituvat, työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneet, muunkieliset ja naiset arvioivat resilienssinsä verrokkiryhmiään heikommaksi. Myös toistuvat vastoinkäymiset olivat yhteydessä verrattain heikoksi arvioituun resilienssiin. Toisin sanoen yhteiskunnalliset asemat ja aiemmat kokemukset määrittävät vahvasti nuorten arvioita omista selviytymis- ja palautumiskyvyistään.
”Palvelut koettiin läheisten ystävien lisäksi merkittäväksi kannattelevaksi tekijäksi. Erityisesti palvelut kannattelivat nuoria, jotka eivät välttämättä saa tukea muualta. Seuraavan hallituksen tulisi tehdä toimia sekä yhteisöllisyyden lisäämiseksi että yhteiskunnan palveluiden turvaamiseksi ja parantamiseksi. Esimerkiksi kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön rahoitus tulee vakinaistaa”, toteaa valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Elisa Gebhard.
Nuorten yhteydenpito kavereihin muutoksessa
Nuorten kasvokkaiset tapaamiset kavereiden kanssa olivat vähentyneet huomattavasti vuoteen 2015 verrattuna. On todennäköistä, että korona-ajan rajoitukset ja sosiaalinen eristäminen selittävät osaltaan muutosta. Verkkovälitteisen yhteydenpidon intensiteetissä ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia ja puhelimella kavereille soittaminen oli vähentynyt entisestään. Toisin sanoen teknologiavälitteinen yhteydenpito ei ole paikannut kasvokkaisten tapaamisten niukkenemista.
”Korona-ajan rajoituksilla on ollut kielteisiä vaikutuksia nuorten kaverisosiaalisuuteen. Yhteydenpitoon liittyviä muutoksia on syytä seurata tarkasti. Erityisesti kavereiden kasvokkaiset tapaamiset ovat vahvasti yhteydessä nuorten kokemaan yksinäisyyteen ja hyvinvointiin. Hieman yksinkertaistaen voi todeta, että mitä enemmän tapaamisia, sitä paremmaksi oma hyvinvointi koetaan”, Kivijärvi päättää.
Lisätietoja
Antti Kivijärvi
Erikoistutkija, Nuorisotutkimusverkosto
antti.kivijarvi@nuorisotutkimus.fi
puh. 0400624689
Elisa Gebhard
Puheenjohtaja, valtion nuorisoneuvosto
050 575 1723
Anna-Maria Tenojoki
Pääsihteeri, valtion nuorisoneuvosto
02953 30420
Nuorisobarometrin tausta
Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu haastattelututkimus, jonka kohteena ovat Suomessa asuvat 15–29-vuotiaat. Seurantatietoa nuorten arvoista ja kokemuksista on siis jo lähes 30 vuoden ajalta. Vuodesta 2004 lähtien Nuorisobarometri on julkaistu valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä.
Nuorisobarometrin kysymyksistä osa toistuu vuodesta toiseen samanlaisina, mikä mahdollistaa muutosten seuraamisen ja todellisten ajassa tapahtuneiden trendien havaitsemisen. Pysyvien perusteemojen, työn ja koulutuksen, lisäksi pitkään seurattuja aiheita ovat olleet yhteiskunnallinen vaikuttaminen, asuminen, tulevaisuus ja sosiaalinen elämä sekä tyytyväisyys elämään ja sen eri osa-alueisiin. Vuosittain vaihtuvan teeman avulla tartutaan pysyvien seurantateemojen ohella ajankohtaisiin nuoria ja nuoruutta koskeviin aiheisiin, joista kaivataan kattavaa ajantasaista tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.
Vuoden 2022 Nuorisobarometri perustuu 1864 puhelinhaastatteluun, jotka toteutettiin 19.1.2022–27.2.2022.
Julkaisun tiedot
Antti Kivijärvi (toim.) Läpi kriisien. Nuorisobarometri 2022. Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto & opetus- ja kulttuuriministeriö, KL 31.32, 32.4, ISBN 978-952-372-045-9, Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9219, nro 243, sarja: Kenttä, valtion nuorisoneuvoston julkaisuja 71, kieli: suomi, nid., 212 s., 30 euroa
Kirja on tilattavissa Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta. Se tulee myyntiin myös Tiedekirjaan ja Rosebud Booksiin, ja sitä voi tilata kaikkiin muihinkin kirjakauppoihin. Verkkojulkaisuna Nuorisobarometri ilmestyy osoitteessa tietoanuorista.fi.
Nuorisobarometri julkaistaan 16.3. klo 9. Samana päivänä kello 12.00–14.30 julkaistaan myös Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen 2022 tulokset. LIITU-tutkimuksessa käsitellään muun muassa lasten ja nuorten liikkumista, liikunnan merkityksiä, seuraharrastamista, paikallaanoloa, unta ja terveyttä.