Tiedote: Embargo 7.3.2023 klo 0:01
Kolme neljästä nuoresta kertoo aikovansa äänestää eduskuntavaaleissa 2023
Nuorista 77 prosenttia aikoo äänestää kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Kantar Publicin valtion nuorisoneuvostolle toteuttaman kyselyn mukaan 46 prosenttia nuorista sanoo äänestävänsä varmasti ja 31 prosenttia todennäköisesti. Tutkimukseen vastasi 1 507 18–29-vuotiasta mannersuomalaista ja se toteutettiin internetpaneelissa 30.1.–5.2.2023. Tulosten luottamusväli on ±2,5 prosenttiyksikköä.
Kyselyn perusteella valtaosa äänestämään aikovista nuorista näkee äänestämisen kansalaisvelvollisuutena ja kokee, että äänestämällä voi vaikuttaa yhteiskuntaan. Nuorten äänestysaktiivisuus olikin selvässä kasvussa edellisissä eduskuntavaaleissa. Keväällä 2019 eduskuntavaaleissa 18–24-vuotiaista nuorista äänesti 55 prosenttia, kun vuoden 2015 vaaleissa vastaavasta ikäryhmästä äänesti 47 prosenttia.
”Kuten Nuorisobarometrin tulokset ovat osoittaneet, nuorten politiikkakiinnostus on kasvussa. Toivotaan, että nyt gallupin tuloksissa nähty äänestysinto säilyy uurnille saakka ja nuorten äänestysprosentti jatkaa nousuaan. Nuoret ovat kiinnostuneita politiikasta laaja-alaisesti, ja nyt keskusteluissa ovat näkyneet monille tärkeät teemat, kuten koulutus- ja ympäristöasiat”, toteaa valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Elisa Gebhard.
Tulosten mukaan äänestysaikeet kuitenkin eriytyvät koulutuksen mukaan. Esimerkiksi yliopistotutkinnon suorittaneista tai sitä suorittavista 67 prosenttia aikoo äänestää varmasti, kun taas ammatillisen tutkinnon suorittaneista tai sitä suorittavista vain 31 prosenttia. Tärkeimmät syyt äänestämättä jättämiseen nuorilla ovat kokemus siitä, ettei hän tunne valtakunnan politiikkaa ja sen asioita sekä vaikeus löytää sopivaa ehdokasta. Monet myös näkevät, että äänestämällä ei kykene riittävästi vaikuttamaan. Lähes puolet niistä nuorista, jotka eivät aio äänestää kokevat epäluottamusta politiikkoihin ja poliittiseen päätöksentekoon.
Nuoret haluavat tietoa ehdokkaista ja puolueista etenkin sosiaalisesta mediasta ja vaalikoneista. Suhtautuminen vaalikoneisiin kuitenkin jakaa nuoria: niiden suosio kasvaa selvästi iän ja koulutuksen mukaan. ”Äänestämättä jättämisen syyt ja havainto vaalikoneiden suosion kohdentumisesta korkeakoulutettuihin voivat olla yhteydessä toisiinsa. Jos nuori ei koe tuntevansa politiikan sisältöjä, hänen voi olla vaikea vastata vaalikoneiden kysymyksiin, ja tätä kautta taas entistä vaikeampaa löytää sopivaa ehdokasta. Tämä on asia, jota vaalikoneiden tekijöiden tulisi pohtia jatkossa tarkasti”, Gebhard pohtii.
Kyselyssä selvitettiin myös nuorten mielipiteitä kolmeen ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen kysymykseen: NATO-jäsenyyteen, ilmaston lämpenemiseen ja julkiseen velkaan. Nuorista 71 prosenttia suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti siihen, että Suomi on hakenut NATO-jäsenyyttä. Jäsenyyden kannatus on vahvempaa korkeammin koulutetuilla nuorilla. Valtaosa nuorista (63 %) myös näkee, että seuraavan hallituksen on tehtävä tarvittavat toimet, jotta ilmaston lämpeneminen pysyy Pariisin ilmastosopimuksen määrittelemissä rajoissa (1,5 asteen lämpeneminen esiteollisesta ajasta). Eniten mielipiteitä jakaa suhtautuminen valtion velkaantumiseen. Hieman yli puolet (52 %) nuorista katsoo, että Suomen nopeasti kasvanut valtionvelka on pakko saada nopeasti kuriin riippumatta siitä millaisia etuja ja leikkauksia siitä kansalaisille seuraa. Lähes kolmannes (28 %) nuorista on kuitenkin väitteen kanssa eri mieltä.
”Osalle nuorista julkinen velkaantuminen saattaa näyttäytyä taakan sijaan pikemminkin satsauksena tulevaisuuteen ja keinona rahoittaa esimerkiksi vihreän siirtymän vaatimat massiiviset investoinnit. On ymmärrettävää, että nuoret ovat myös huolissaan mahdollisten leikkausten vaikutuksista omiin koulutusmahdollisuuksiinsa ja tarjolla oleviin julkisiin palveluihin”, toteaa Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti ja Valtion nuorisoneuvoston neuvottelu- ja suunnittelujaoston jäsen Hanna Wass.
Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, kyselyn tulosten perusteella vahvimmin nuorten äänissä ovat kiinni Perussuomalaiset, joita äänestäisi 20 prosenttia. Perussuomalaiset saavat suosiota etenkin miesten, Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvien sekä ammatillista tutkintoa suorittavien keskuudessa. Seuraavaksi eniten kannatusta saavat Vihreät (14 %) ja Kokoomus (12%). SDP ja Keskusta saavat molemmat kymmenen prosentin kannatuksen. Tuloksissa on huomattava, että kysely eroaa Kantar Publicin medialle toteuttamista kannatuskyselyistä metodiltaan ja analytiikaltaan. Varsinaisissa kannatusarviotutkimuksissa tutkitaan tutkimukseen osallistuneiden antamien vastausten avulla puolueiden kannatuksen muuttumista edellisistä vaaleista. Lisäksi varmasti äänestävien ja heidän äänestyshistoriansa vaikutusta ei ole voitu ottaa huomioon ikäluokan vuoksi.
Esitys julkistustilaisuudessa
Tulokset laajemmin