Nuorisoasunnottomuus on kasvanut Suomessa jo kaksi vuotta peräkkäin valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen tuoreen Asunnottomat 2025 -selvityksen mukaan. Vuonna 2025 alle 25-vuotiaiden nuorten asunnottomuus kasvoi lähes 40 %. Viime vuonna tilastoitiin 761 asunnotonta nuorta, mutta tilastojen ulkopuolelle jäävän piiloasunnottomuuden vuoksi asunnottomuutta kokeneiden nuorten todellinen määrä on todennäköisesti vielä korkeampi.
Nuorten asumisen ja hyvinvoivan arjen tukemiselle on tällä hetkellä siis kriittinen tarve. Asunnottomuuden kasvun taustalla on selvityksen mukaan erityisesti sosiaaliturvaleikkaukset, elin- ja asumiskustannusten nousu, työttömyys, talousvaikeudet, vuokranmaksuongelmat ja päihde- ja mielenterveysongelmat. Merkittävänä syynä tälle äärimmäisen huolestuttavalle kehitykselle voidaan siis pitää hallituksen sosiaaliturvaan ja palveluihin kohdistuneita leikkauksia.
Nuorten asumiseen vaikuttavia leikkauksia ovat erityisesti muutokset asumistukeen ja työttömyysturvaan, opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle sekä leikkaukset sosiaalipalveluihin ja nuorten asumista tukevien järjestöjen rahoitukseen. Leikkaukset sosiaaliturvaan syventävät pienituloisuutta, lapsiperheköyhyyttä ja eriarvoisuutta, ja leikkaukset palveluihin ja järjestöjen avustuksiin heikentävät mahdollisuuksia saada tukea asumisen ja arjen haasteisiin.
Leikkaukset vaikuttavat nuoriin eri tavoin
Ympäristöministeriö on juuri julkaissut Nuorten asumisen tutkimuksen, joka selvittää 18–29-vuotiaiden nuorten asumisen tilannetta sekä asumiseen liittyviä toiveita, ongelmia ja mielipiteitä. Tutkimus on Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n, ympäristöministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyöprojekti, ja tuorein iRo Researchin toteuttama tutkimus on jatkoa aiemmin vuosina 2020, 2015, 2011, 2005, 1995 ja 1991 julkaistuille tutkimuksille. Tutkimuksen aineisto on kerätty loppuvuonna 2025.
Tutkimuksessa kysyttiin nuorilta (n=1527): ”Ovatko viimeaikaiset sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttaneet kykyysi selviytyä asumismenoistasi?” Vastauksista näkee, että leikkaukset vaikuttavat enemmän nuorten aikuisten ikäluokan nuorempaan päähän kuin vanhempiin nuoriin aikuisiin, joilla elämäntilanteet ovat kenties jo vakiintuneempia. 21–23-vuotiaista vastaajista yhteensä 31 % vastasi, että leikkaukset ovat vaikuttaneet heidän kykyynsä selviytyä asumismenoistaan erittäin tai melko paljon, kun taas 27–29-vuotiailla näin vastasi 16 %. 18–20-vuotiaista 22 % vastasi leikkauksien vaikuttanet erittäin tai melko paljon, ja 24–26-vuotiaista 26 %.
Nuoruuteen sisältyy monenlaisia elämänvaiheita, joissa myös leikkaukset vaikuttavat eri tavalla. Tämä on tärkeää tunnistaa päätöksenteossa ja varmistaa, että leikkaukset eivät osu jo valmiiksi eniten haavoittuvassa asemassa oleviin.
Tutkimuksen tuloksista voi päätellä myös sen, että rahatilanne ja huoli omasta taloudesta ohjaavat nuorten asumisvalintoja ja -suunnitelmia. Tutkimuksen lukujen valossa pitkä kehitys, jossa nuorten yksinasuminen lisääntyi Suomessa, on kääntynyt laskuun: vuonna 2025 36 % nuorista asui yksin, kun taas vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa luku oli 47%. Merkittävin syy kotona asumiselle oli vastaajien mukaan kotona asumisen halpuus. 40 % kotona asuvista vastaajista sanoi pelkäävänsä, ettei tule taloudellisesti toimeen, jos muuttaa asumaan itsenäisesti.
Nuorten asunnottomuuden ehkäisy vaatii tukipalvelujen vahvistamista
Nuorten asumisen tukeminen on monista palasista muodostuva palapeli, jonka kokoaminen vaatii yhteistyötä valtion, hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja yksityisen sektorin välillä. Tarvitaan nuorten budjettiin ja tarpeisiin sopivia asuntoja sekä arkea turvaavia eri toimijoiden tuottamia palveluja. Asumista tukevat palvelut ovat keskeinen osa nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemistä ja itsenäisen asumisen tukemista.
Nuorille aikuisille ei ole tällä hetkellä tarjolla riittävästi arjen hyvinvointia tukevia palveluja. Tukea tarvitaan taloudenhallinnan lisäksi erityisesti mielenterveys- ja päihdehaasteisiin, ja lisäksi tarvitaan niin kevyempiä kuin vahvempiakin asumisen tuen muotoja, kuten asumisneuvontaa ja -ohjausta sekä tuettua asumista. Hyvinvointialueet eivät yksin pysty nykyisillä resursseillaan turvaamaan näitä palveluita yhdenvertaisesti, minkä takia järjestöjen toiminnan turvaaminen on tärkeää. Järjestöjen rahoituksen leikkaukset ovat siis myös leikkauksia tukea tarvitsevilta nuorilta.
Paras tapa torjua nuorten asunnottomuutta on ennaltaehkäistä nuorten arjen ja asumisen haasteita ennen niiden pahenemista. Näihin toimiin on ryhdyttävä nyt.
Hilma Sormunen
Viestinnän ja vaikuttamisen asiantuntija Nuorisoasuntoliitto NAL ry:ssä. NAL on nuorten asumisen asiantuntija- ja edunvalvontajärjestö.
Tuulia Hongisto
Toiminnanjohtaja Nuorisoasuntoliitto NAL ry:ssä.
Lue lisää:
Varke, Asunnottomat 2025. https://www.varke.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/asunnottomuus/asunnottomat-2025
Ympäristöministeriö, Nuorten asumisen tutkimus 2025. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-071-2