Skip to content

Miten nuoret huomioidaan mahdollisimman hyvin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa?

25.03.2021

Suvi MäkeläinenKuva Amanda Pasasesta

Vuoden 2020 nuorisobarometri “Palvelu pelaa!” keskittyi nuorten käyttämiin palveluihin, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin, TE-palveluihin ja kohdennetun nuorisotyön lisäksi vapaa-aikaan, kulttuuriin ja avoimeen nuorisotyöhön liittyviin palveluihin. Barometrin tausta-ajatuksena oli, että sote-uudistuksen yhteydessä tarvitsemme tietopohjaa siitä, millaisia ajatuksia ja kokemuksia nuorilla on näistä palveluista.

Nuorisobarometrin vastaajat olivat 15-29 -vuotiaita nuoria ja käytetyimpiä palveluja heidän keskuudessaan olivat terveydenhuollon palvelut sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Nuorten kokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista olivat kokonaisuutena myönteisiä. Jopa 95 prosenttia nuorista koki, että oli saanut riittävästi terveydenhuollon sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palveluja. Työllisyyspalvelujen ja mielenterveyspalvelujen saatavuus arvioitiin lähes yhtä hyväksi.

Siitä huolimatta, että valtaosa nuorista koki palvelut riittäviksi, on kehitettävää etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten tukemisessa. Työttömät, ilman tutkintoa ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret kokivat palvelut muita useammin riittämättömiksi.

Samanlaisia kokemuksia oli myös heikosti toimeentulevilla, vieraskielisillä, vähemmistöön kuuluvilla sekä nuorilla, joilla on jokin pitkäaikaissairaus tai terveysongelma. Esimerkiksi velkaneuvontaa tai apua rahapeli- tai päihdeongelmiin ei ole aina saatavilla tarpeeksi. Nuorille on tarjottava yksilöllistä kohtaamista ja apua näihin haasteisiin ja työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret tulee huomioida paremmin.

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnitellaan siirtyvän hyvinvointialueiden vastuulle. Otetaan osaksi oppilas- ja opiskelijahuoltoa ennaltaehkäisevä mielenterveystarkastus, johon on oikeus jokaisella oppilaalla ja opiskelijalla.​ Lisäksi tulevissa sote-keskuksissa on toteutettava terapiatakuu. Lyhyeen psykoterapeuttiseen hoitoon on päästävä neljän viikon sisällä siitä, kun perusterveydenhuollon ammattilainen on todennut hoidon tarpeen.​

On tärkeää, että nuorten palveluita kehitetään kokonaisuutena riippumatta niiden järjestäjästä, eikä nuoria pompotella luukulta toiselle, vaan heitä tuetaan kokonaisvaltaisesti. Nuoret tarvitsevat monialaisia matalan kynnyksen palveluita. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Ohjaamot, joiden toiminnassa nuorten tarvitsemia työllisyyttä ja itsenäistymistä tukevia palveluita on koottu monialaisesti yhteen. Ohjaamoiden toiminta tuleekin jatkossa vakinaistaa ja resursoida riittävästi.

Huomiota tulee kiinnittää myös palveluiden syrjimättömyyteen. Niillä nuorilla, jotka kuuluvat useampaan kuin yhteen vähemmistöön oli ollut enemmän syrjintäkokemuksia. Joka kuudes nuori oli kokenut syrjintää jossakin palvelussa, vaikka syrjintä on laissakin kielletty ja syrjintäkokemusten määrän tulisi olla yhteiskunnassamme nolla. Erityisesti moniperusteiseen syrjintään tulee puuttua vaatimalla palveluntuottajilta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimista ja niiden noudattamista.​ Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöä on koulutettava vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kohtaamisesta sekä tiedostetun ja tiedostamattoman syrjinnän tunnistamisesta. Koulutuksen lisäksi kysymys on johtamisesta ja organisaation ohjeistuksista. Moni työntekijä tiedostaa vähemmistöjen kohtaamat haasteet, mutta työtä ohjaavat rakenteet määrittävät kohtaamisen edellytyksiä.

Nuorisobarometrin tulokset osoittivat jälleen kerran sen kuinka valtaosa nuorista voi hyvin, mutta samaan aikaan ikävät kokemukset ja erilaiset haasteet elämässä kasautuvat pienelle joukolle haavoittuvimmassa asemassa olevia nuoria. Jatkossa olisi hyvä tarkastella erityisesti sitä, kuinka nykyinen palvelujärjestelmä onnistuu tukemaan haavoittuvimmassa asemassa olevia nuoria haastavien elämäntilanteiden yli. Niin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa kuin kaikissa muissakin nuoria koskevissa uudistuksissa on tärkeää ottaa nuoret mukaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen.

Suvi Mäkeläinen
Amanda Pasanen

Kirjoittajat ovat valtion nuorisoneuvoston varapuheenjohtajia