Miksi yksinäisyys herättää turvattomuutta ja epävarmuutta?

Teksti on julkaistu alunperin Nuorisobarometri 2025: Ihan paineissa näkökulmakirjoituksena.

Vuoden 2025 nuorisobarometrin teema on nuorten kokemat paineet. Uhka yksin tai ulkopuoliseksi jäämisestä liittyy tavalla tai toisella nuorten kokemiin paineisiin, olipa kyse opiskeluun, työhön, harrastuksiin, sosiaaliseen mediaan tai tulevaisuusnäkymiin liittyvistä huolista. Nuorisobarometrissä 29 prosenttia vastaajista kertoo kokevansa erittäin tai melko paljon turvattomuutta tai epävarmuutta oman yksinäisyytensä takia (8 % erittäin paljon ja 21 % melko paljon). (Ks. tilasto-osion alaluku Epävarmuus ja turvattomuus.). Miksi yksinäisyys tuottaa turvattomuuden ja epävarmuuden tunteita? Tarkastelen tässä tekstissä nuorten yksinäisyyden kokemusta ja ilmenemistä Suomessa tilastojen ja tutkimusten perusteella.

Väestökyselyt tuottavat tietoa yksinäisyyden kokemusten yleisyydestä eri-ikäisillä ja eri oppilaitoksissa opiskelevilla nuorilla. Kouluterveyskyselyyn vuonna 2025 vastanneista perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 12–13 prosenttia vastasi tuntevansa itsensä yksinäiseksi jatkuvasti tai melko usein. (Helenius, Kivimäki & Luopa 2025; THL 2025.) Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan yksinäisyyttä koki noin 22 prosenttia ammattikorkeakoulussa ja 18 prosenttia yliopistossa opiskelevista nuorista (KOTT 2024).

Yksinäisyyskokemusten haitallisuus

Yksinäisyys on negatiivinen psyykkinen olotila, jossa ihminen kokee ahdistusta määrällisesti tai laadullisesti puutteellisista ihmissuhteista. Sosiaalinen yksinäisyys syntyy verkostojen (kaverit, tuttavat) puutteesta ja emotionaalinen yksinäisyys läheisen ja tärkeän ihmissuhteen puutteesta. (Salovuori & Junttila 2025.)

Yksinäisyys johtaa monenlaiseen pahoinvointiin. Nelli Lyyra, Niina Junttila, Jorma Tynjälä & Raili Välimaa (2019) totesivat, että yksinäiset nuoret raportoivat muita yleisemmin pää-, vatsa- ja selkäkipua, hermostuneisuutta ja nukahtamisvaikeuksia ja käyttivät niihin lääkkeitä jopa kolme kertaa yleisemmin kuin muut nuoret. Emin Salovuori ja Niina Junttila (2025, 17) kiteyttävät suomalaisten hyvinvointihaasteiden kehittymistä sekä yksinäisyyden, osattomuuden ja merkityksettömyyden kokemuksia yksilön prosessiksi, jossa ajaudutaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Ulkopuoliseksi jääminen sekä sosiaalisista tilanteista ja ihmissuhteista vetäytyminen voivat johtaa toimijuuden ja resilienssin murenemiseen, elämänhallinnan heikkenemiseen sekä vihan tunteiden, sairastavuuden, poissaolojen ja syrjäytymiskierteen kehittymiseen. Lyyran, Junttilan ja Salovuoren (2025) mukaan ulkopuolisuus ja yksinäisyys ovat yhteydessä erilaiseen internalisoivaan oireiluun, kuten masennukseen, ahdistuneisuuteen ja itsetuhoisuuteen. Ne myös lisäävät riskin aggressiivisen käyttäytymisen riskiä.

Vuoden 2024 Nuorisobarometri nosti yhteiskunnalliseen keskusteluun huolen nuorten tulevaisuususkon romahtamisesta (Happonen & Kiilakoski 2025). Vuoden 2025 Kouluterveyskyselyssä yksinäisyyttä kokevilla nuorilla oli muita nuoria kielteisemmät tulevaisuusodotukset. Esimerkiksi perusopetuksen 8.- ja 9.- luokkalaiset, jotka tuntevat itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti, tuntevat muita harvemmin toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen tai voivansa vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa – samoin nuoret, joilla ei ollut yhtään ystävää (Helenius & Appelqvist-Schmidlehner & Luopa, tulossa 2026). Yksinäisyyden kokemukset ovat siis yhteydessä monenlaiseen huonovointisuuteen ja näköalattomuuteen.

Yksinäisyydellä on erilaisia taustoja

Yksinäisyyden kokemus voi nousta erilaisista olosuhteista tai tapahtumasarjoista. Nuorten omin sanoin tuottamat kuvaukset kokemuksistaan ovat tärkeitä ilmiön ymmärtämisessä. Tarkastelimme tutkimuksessamme (Kaarakainen, Helenius & Laakso 2025) Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Nuortennetin keskustelupalstalle vuosina 2010–2023 kirjoitettuja anonyymejä yksinäisyysaiheisia viestejä. Viesteistä eroteltiin kahdeksan yksinäisyyden kategoriaa, joista emotionaalista yksinäisyyttä ilmenee, kun nuori kokee ihmissuhteensa riittämättömiksi tai konfliktien sävyttämiksi. Sosiaalinen yksinäisyys ilmenee vertaisten ja ystävien puutteena. Ostrakismiin liittyvä yksinäisyys syntyy ryhmästä ulossulkemisen kokemuksista. Kiusaamiseen ja väkivaltaan liittyvä yksinäisyys on seurausta koulussa tapahtuneesta pitkäaikaisesta kiusaamisesta ja väkivallasta. Kasautuneisiin ongelmiin liittyvässä yksinäisyydessä nuoret kuvailevat mielenterveysongelmia ja muita huolia. Normeista poikkeamiseen liittyvä yksinäisyys nousee erilaisuuden kokemuksesta (esimerkiksi persoonallisuus, ulkonäkö tai seksuaalinen suuntautuminen). Perheympäristöön liittyvän yksinäisyyden yhteydessä nuoret kertovat esimerkiksi perheen taloudellisista vaikeuksista, ristiriitaisista perhesuhteista tai vanhempien tiukasta kontrollista, joka estää nuorta muodostamasta sosiaalisia suhteita. Eksistentiaalinen yksinäisyys ilmenee syvänä erillisyyden tunteena ja vaikeutena löytää paikkaansa maailmassa. (Kaarakainen, Helenius & Laakso 2024.)

Ulkopuolelle jättämisen kokemukset koulussa

Koulu- ja oppilaitosympäristöt tuottavat parhaimmillaan myönteisiä vertaiskokemuksia, ja suuri osa oppilaista tuleekin kouluun erityisesti tavatakseen kavereita. Toisaalta oppilas voi joutua kiusatuksi tai ulossuljetuksi. Kouluterveyskyselyssä perusopetuksen 8.- ja 9.- luokkalaisista 12 prosenttia kertoi tulleensa lukukauden aikana jätetyksi ulkopuolelle tai muiden esittäneen, etteivät he huomaa häntä (THL 2025).

Tahallista tai tahatonta sulkemista ulkopuoliseksi ja tekemistä näkymättömäksi ja merkityksettömäksi kutsutaan ostrakismiksi. Se on sosiaalista väkivaltaa, usein näennäisen sivistynyttä käyttäytymistä, jolla toiselle tuotetaan tunne ulkopuolisuudesta ja sosiaalista kipua. (Salovuori & Junttila 2025.) Ostrakismi on myös epäsuoraa aggressiota. Moni yksinäisyyttä kokeva voi toistuvasti vertaisryhmän ulkopuolelle jätetyksi tultuaan päätellä esimerkiksi, ettei kukaan halua häntä kaveriksi. Kokemuksen juurisyy voi olla epäsuora kiusaaminen, johon aikuisten olisi ollut tärkeää puuttua. (Salmivalli 2024.)

Kuka auttaa yksinäistä?

Ammattilaisten ei ole aina helppoa auttaa yksinäisyyttä kokevaa nuorta. Esimerkiksi THL:n Opiskeluhuoltopalvelujen seuranta (OPA) -kyselyssä 70 prosenttia kuraattoreista, 48 prosenttia psykologeista ja 35 prosenttia terveydenhoitajista koki mahdollisuutensa auttaa nuoria yksinäisyyteen liittyvissä asioissa hyväksi tai melko hyväksi. Lääkäreistä 57 prosenttia koki auttamismahdollisuutensa yksinäisyydessä huonoksi tai melko huonoksi. Muissa kaverisuhteisiin liittyvissä huolissa ammattilaisista suurempi osuus koki auttamismahdollisuutensa hyviksi. (Hietanen-Peltola ym. 2024.)  MLL:n Nuortennetin keskustelupalstalle yksinäisyydestä ja opiskeluhuoltopalveluista kirjoittaneet nuoret olivat enimmäkseen niitä, jotka eivät olleet kokeneet saaneensa palveluista apua yksinäisyyteensä tai eivät edes kertoneet siitä, koska eivät luottaneet asian pysyvän salassa. Nuoret tarvitsevat tietoa siitä, miten kenelle tietoa heidän yksinäisyyskokemuksistaan jaetaan ja keskustelua siitä, miten asiaa hoidetaan.  (Kaarakainen, Kyösti & Helenius 2025.) Nuorten yksinäisyys liittyy usein vertais- ja muihin lähisuhteisiin. Ammattilainen ei voi tarjota ystävää, mutta hän voi kuunnella, varoa ohittamasta nuoren kokemusta sekä pohtia ratkaisuja nuoren kanssa.

”Elämä on joukkuelaji”

Nuorisobarometrin vuositeeman mukaisesti nostan lopuksi esille nuorten kokemat paineet. Yksinäisyyden ja ostrakismin kokemusten yhdistyminen nuoruuden elämänvaiheeseen, jossa voi tulla jatkuvia torjutuksi tulemisen kokemuksia ihmissuhteiden lisäksi esimerkiksi opiskelu- tai työpaikkaa hakiessa, voi olla tuhoisaa – erityisesti jos muut suhtautuvat arvostelevasti siihen, että nuori ei etene heidän odotustensa mukaisesti. Nuori tarvitsee kokemusta siitä, että hän on merkityksellinen osa yhteisöä ja yhteiskuntaa. Kun nuori jää tahtomattaan esimerkiksi koulutuksen tai työn ulkopuolelle, yksin jäämisen kokemus korostuu.

On syytä huolehtia kaikin käytettävissä olevin keinoin siitä, että nuorten siirtymät kouluasteelta toiselle ja työelämään ovat sujuvia. Opiskelu- tai työympäristö antaa nuorelle mahdollisuuden kuulua edes johonkin, tehdä jotain, jonka voi kokea hyödylliseksi ja olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Erityisen tärkeää on tukea oppilaitosta vaihtaneiden ja toiselle paikkakunnalle opintojen vuoksi muuttaneiden nuorten pääsemistä osaksi uuden oppilaitoksen yhteisöä. Korkeakouluopiskelijoista suurempi osuus kokee yksinäisyyttä kuin toisen asteen oppilaitosten opiskelijoista. Oppilaitoksissa on tärkeää miettiä, miten jokainen uusi opiskelija tulee näkyväksi. Keskusteleeko joku opettaja jokaisen kanssa systemaattisesti alkuvaiheessa ja käy läpi hänen tilanteensa? Muistaako joku opiskelijan nimen tai huomaako, jos hän on poissa?

Yksinäisyyden ehkäisemiseen tarvitaan kansalaistoiminnan keinoja ja sen lisäksi koko yhteiskunnan tasolla yhteisöllisyyden arvostamista ja sen suunnitelmallista kehittämistä. Suomessa eduskunnan yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämisen työryhmän koolle kutsuma asiantuntijaryhmä on koonnut eri organisaatioita pitkäjänteiseen yhteistyöhön yksinäisyyden vähentämiseen. Työryhmän keskeinen viesti on ”Elämä on joukkuelaji”. Se korostaa yhteisöjen merkitystä ja jokaisen ihmisen omanlaista roolia osana niitä. (Osallistujien Suomi 2025.) Yhteisöllisyys tai yhteisöjen ulkopuolelle jääminen tapahtuu nuorten lähiyhteisöissä, kuten koulussa, töissä, kotona, harrastuksissa ja nettiyhteisöissä. Mukaan kutsuvan ja yksinäisyyttä torjuvan toimintakulttuurin rakentamisen tulisi olla jokaisen nuoria kohtaavan yhteisön keskeinen tavoite.

Lähteet

Happonen, Konsta & Kiilakoski, Tomi (2025) Tilasto-osio. Teoksessa Konsta Happonen & Tomi Kiilakoski (toim.) Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024. Helsinki: Nuorisotutkimusseura & valtion nuorisoneuvosto & opetus- ja kulttuuriministeriö, 9–121.

Helenius, Jenni & Appelqvist-Schmidlehner, Kaija & Luopa, Pauliina (tulossa 2026). Perusopetuksen 8. ja 9. vuosiluokkien oppilaiden toiveikkuus tulevaisuuden suhteen. Vuoden 2025 Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti x/2026. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Helenius, Jenni & Kivimäki, Hanne & Luopa, Pauliina (2025) Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2025: Aiempaa useampi kokee terveytensä hyväksi ja moni voi keskustella usein asioistaan vanhempiensa kanssa. Tilastoraportti 44/2025. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025091596210

Hietanen-Peltola, Marke & Huurre, Taina & Jahnukainen, Johanna & Lahdenkari, Mika & Vaara, Sarianna (2024) Yhteinen työ opiskelijoiden hyvinvoinnin tueksi jatkuu hyvinvointialueilla. Opiskeluhuoltopalvelujen seuranta OPA 2024. Raportti 8/2024. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-425-3

Kaarakainen, Suvi-Sadetta & Helenius, Jenni & Laakso, Mari (2025) Exploring Loneliness Among Young People: Thematic Analysis of Loneliness Experiences on Finnish YouthNet Discussion Forum. Youth & Society 57 (5), 852–877. https://doi.org/10.1177/0044118X241313475

Kaarakainen, Suvi-Sadetta & Kyösti, Anni & Helenius, Jenni (2025) Nuorten yksinäisyys – auttavatko opiskeluhuoltopalvelut? Laadullinen analyysi Nuortennetin vertaiskeskusteluista arvonmuodostuksen näkökulmasta. Kasvatus 56 (3), 346–361. https://doi.org/10.33348/kvt.162450

KOTT (2024) Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) 2024: taulukkoraportti. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/kott_verkkora-portit/taulukot_2024/ko_mentalht_lonely.html (Viitattu 2.12.2025.)

Lyyra, Nelli & Junttila, Niina & Tynjälä, Jorma & Välimaa, Raili (2019) Nuorten yksinäisyys on yhteydessä lisääntyneeseen oireiluun ja lääkkeiden käyttöön. Lääkärilehti 74(32), 1670–1675. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/nuorten-yksinaisyys-on-yhteydessa-lisaantyneeseen-oireiluun-ja-laakkeiden-kayttoon/ (Viitattu 2.12.2025)

Lyyra, Nelli & Junttila, Niina & Salovuori, Emil (2025) Yksinäisyys ja ostrakismi lisäävät mielenterveysoireilua. Teoksessa Niina Junttila & Emil Salovuori (toim.) Miksi ihminen tarvitsee toisia? Laumavietti ihmisen ydintarpeena. Jyväskylä: Santalahti-kustannus, 180–197.

Osallistujien Suomi (2025) Etusivut. https://osallistujiensuomi.fi/ (Viitattu 2.12.2025.)

Salmivalli, Christina (2024) Kiusaamisväkivalta. Ymmärrä kiusaamisilmiö ja puutu oikein. Jy-väskylä: Santalahti-kustannus.

Salovuori, Emil & Junttila, Niina (2025) Lauma-vietti ohjaa ihmisyyden toteutumista. Teok-sessa Niina Junttila & Emil Salovuori (toim.) Miksi ihminen tarvitsee toisia? Laumavietti ihmisen ydintarpeena. Jyväskylä: Santalahti-kustannus, 7–27.

THL (2025) Kouluterveyskyselyn tulospalve-lu. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveysky-sely/kouluterveyskyselyn-tulokset (Viitattu 2.12.2025.)