Globaalia nuorisotutkimusta

25.8.2014 |

Japanissa heinäkuussa 2014 järjestetyn ISA:n (International Sociological Association) konferenssin ajankohtainen teema Facing an Unequal World haastoi lähes 150 nuorisososiologia ja nuorisotutkijaa eri puolilta maailmaa keskusteluun nuorten tilanteesta. Nuorten tutkiminen on ollut ISA:n historiassa tärkeää sen perustamisesta lähtien (1948), jolloin läheinen yhteistyö Unescon tutkimusosaston kanssa painottui erityisesti rauhan kasvatukseen ja nuoriin. Monet silloisista ISA:n toiminnassa aktiivisesti mukana olleista voidaankin luokitella nuorisotutkijoiksi.

Ensi vuonna tulee 40 vuotta siitä, kun ISA:n tutkimuskomiteoihin liittyi erikseen nuorisososiologian Research Comittee (RC 34). Sen toiminnassa korostui alusta asti monitieteisyyden lisäksi nuorisotutkimuksen yhteys käytännön nuorisotyöhön sekä tutkimuksen nuorisopoliittinen ja sosiaalinen vastuu. Tämä näkyi myös monessa kesän Jokohaman kongressin nuorisososiologian esityksessä.

Kongressin isäntämaa järjesti kaksi hyvin kiinnostavaa japanilaisen nuorisotutkimuksen teemaistuntoa. Esimerkiksi Nuoran yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa julkaisemia toistuvia nuorisobarometrejä vastaavia arvo- ja asennetutkimuksia ei ole toteutettu Japanissa. Sen sijaan japanilaiset kollegat esittelivät vuonna 2012 toteutettua kyselytutkimusta nuorten asenteista. Sen mukaan suurin osa japanilaisista nuorista on asenteiltaan alueellisia ja kansallisia enemminkin kuin globaaleja ja kansainvälisiä. Japanilaisten nuorten matkailu tai opiskelu ulkomailla on vielä harvinaista. Tutkijoiden oletuksena on, että nuorten kansalliset asenteet korreloivat japanilaisen yhteiskunnan perinteisten arvojen ja moraalisten kysymyksien kanssa.

Japanilaisen nuorisokulttuurin omaleimaisuutta esiteltiin tutkimuksissa Gyaru ja Gyaru-o sekä Lolita -nuorten tyyleistä ja elämäntavoista. Japanin media on luonut näistä nuorten alakulttuurisista ilmiöistä ja elämäntavoista hyvin negatiivisen kuvan. Mielenkiintoinen olikin yli 10 vuotta kestäneen seurantatutkimuksen johtopäätös siitä, että halveksittujen gyaru and gyaru-o nuorten väärinä pidetyt arvot ja elämäntavat ilmeisesti valmistavat näitä nuoria japanilaisen yhteiskunnan muutoksiin ja menestykseen tulevaisuudessa. Lolita ”teinisöpöily” on osa Shōjo -tyttökulttuurin (Shōjo = tyttö) kolmannen aallon feminismiä, jonka diskurssi liittyy länsimaiseen queer -tutkimukseen kyseenalaistaen kuitenkin naistutkimuksessa esitettyjä oletuksia sukupuolieroista. Japanilaiset tyttötutkijat toivat esityksissään uutta tutkimusperspektiiviä muun muassa eroottisen pääoman käsitteellä (vrt. Bourdieu; 1986, “Forms of Capital”).

Kulttuurien väliset erot haastavat monella tavalla myös nuorisososiologian teorioita ja metodeja. Esimerkiksi länsimaisen identiteettitutkimuksen käsitteistöä ja tutkimusmenetelmiä on vaikea soveltaa Japanissa, jossa yksilö omine päämäärineen tulee vasta yhteisön ja sen päämäärien jälkeen. Sen saimme myös usein kokea konferenssin aikana japanilaisten avuliaisuutena ja ystävällisyytenä vieraita kohtaan.

Jokohaman nuorisososiologian ohjelma antoi ajankohtaisen kuvan nuorten eri puolilla maailmaa kohtaamista globaaleista ongelmista kuten nuorisotyöttömyydestä ja aikuistumisen vaikeuksista. Oma konferenssiesitykseni liittyi tutkimukseeni nuorten arvoista ja siirtymistä ja se sai twiittauksen heti esityspaikalta (ks. Listening to Helena Helve’s presentation on youth transition. #ISA14 pic.twitter.com/vCESVKTA3O).

Helena Helve, nuorisotutkimuksen emerita professori, Tampereen yliopisto
ISA RC 34 President 2002-2006