Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista on Suomessa toistaiseksi vain vähän tietoa. Kouluterveyskysely tuotti vuonna 2013 ensimmäistä kertaa aiheesta laajamittaista ja kattavaa tietoa. Tulokset ovat luettavissa THL:n tuoreesta raportista Maahanmuuttajataustaisten 8. ja 9.-luokkalaisten hyvinvointi. Kouluterveyskysely 2013.
Raportin mukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret erottuivat selvästi muista tutkituista nuorten ryhmistä. Heidän vanhempansa olivat muita yleisemmin työttömänä. He olivat muita yleisemmin vailla yhtään läheistä ystävää. Lisäksi he joutuivat muita nuoria yleisemmin myös kiusatuiksi, fyysisesti uhatuiksi ja seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Ensimmäisen polven maahanmuuttajanuoret kokivat muun muassa myös terveytensä heikommaksi kuin muut tutkitut nuoret, olivat yleisemmin väsyneitä ja oireilivat muita nuoria yleisemmin.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat heterogeeninen ryhmä, eivätkä kaikki heistä ole avun tarpeessa, mutta heidän joukossaan on useita nuoria, jotka tarvitsevat erityistä tukea.
Suomessa asuvien ulkomailla syntyneiden määrä on nelinkertaistunut ja vieraskielisten määrä kymmenkertaistunut vuodesta 1990. Lukumääräisesti suurimmat vieraskieliset lapsiryhmät ovat venäjänkieliset, vironkieliset ja somalinkieliset. Ulkomaan kansalaisista hieman yli puolet asuu Uudellamaalla.