Katsaus: Syrjintä, kiusaaminen ja eriytyvät koulutuspolut haastavat ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointia
09.05.2023
Valtion nuorisoneuvosto
Ulkomaalaistaustaisten nuorten joukko on Suomessa kasvava. Tutkimusten mukaan he ovat selvästi suomalaistaustaisia haavoittuvammassa asemassa, kun tarkastellaan kasvu- ja elinoloja. He esimerkiksi elävät useammin turvattomassa kasvuympäristössä, kokevat runsaasti kiusaamista ja syrjintää, kokevat keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa ja heillä on vaikeuksia palveluihin pääsyssä.
Tuoretta tietoa ulkomaalaistaustaisten 12–29-vuotiaiden hyvinvoinnista on koottu juuri julkaistuun Valtion nuorisoneuvoston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuskatsaukseen. ”Ulkomaalaistaustaisille nuorille voi kasaantua monenlaisia hyvinvoinnin haasteita, jotka halusimme tehdä tällä katsauksella paremmin näkyviksi. Toivomme, että julkaisua käytetään esimerkiksi hallitusohjelmatyöskentelyn ja palvelujärjestelmän kehittämisen tietopohjana”, sanoo valtion nuorisoneuvoston pääsihteeri Anna-Maria Tenojoki.
Ulkomaalaistaustaisten koulutuspolut eriytyvät suomalaistaustaisista nuorista erityisesti toisella asteella
Katsauksen mukaan ulkomaalaistaustaisia nuoria ohjataan useammin ammatillisiin opintoihin ja he päätyvät suhteellisesti harvemmin lukioon. Ulkomaalaistaustaiset nuoret pääsevät harvemmin opiskelemaan toivomilleen aloille ja keskeyttävät toisen asteen opinnot suomalaistaustaisia useammin. Ulkomaalaistaustaiset ovat myös aliedustettuina korkeakoulutuksessa.
”Ulkomaalaistaustaisten nuorten koulutuspolkuihin olisi syytä kiinnittää huomiota. Etenkin opinto-ohjaukseen, nivelvaiheiden tukeen sekä vanhempien tietämykseen suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja -vaihtoehdoista tulisi satsata”, sanoo THL:n projektipäällikkö Mona Eid.
Koettu syrjintä ja sosiaalisen tuen puute altistavat nuoret mielenterveyden haasteille
Ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat suomalaistaustaisia useammin yksinäisyyttä ja syrjivää kiusaamista. Kiusaaminen on myös fyysisempää ja väkivaltaisempaa kuin suomalaistaustaisten nuorten kokema kiusaaminen. Ahdistelu ja kiusaaminen on myös harrastuksissa yleisempää etnisiin vähemmistöihin kuuluvilla nuorilla.
Myös mielenterveysoireet ovat yleisempiä ulkomaalaistaustaisilla nuorilla. Esimerkiksi koettu syrjintä ja sosiaalisen tuen puutteet ovat yhteydessä ulkomaalaistaustaisten nuorten mielenterveysoireisiin.
Katsauksessa noussut ulkomaalaistaustaisten poikien päihteiden käyttö herättää huolta. Päihteiden käytön taustalla voi olla yleisempään huonovointisuuteen liittyviä tekijöitä, kuten mielenterveysongelmat ja erilaiset järkyttävät kokemukset, syrjintä ja osattomuuden ja turvattomuuden kokemukset, perheen ongelmat ja heikko sosioekonominen asema sekä näköalattomuus.
”Ulkomaalaistaustaisten nuorten mielenterveyden tukeminen kaipaa katsauksemme valossa erityistä panostusta. Myös yhteiskunnan vastaanottavuutta ja syrjinnän vastaista työtä vahvistamalla voidaan vaikuttaa myönteisesti ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointiin. Tällaista yhteiskunnallista kehitystä tulisi määrätietoisesti tukea”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Anu Castaneda.
”Kaikissa havainnoissa on toki huomioitava ulkomaalaistaustaisten nuorten väestöryhmän sisäinen moninaisuus, sekä sen monenlaiset voimavarat”, projektipäällikkö Mona Eid jatkaa. ”Moninaisuus näkyy esimerkiksi taustamaiden, kielien, maahantulon ajankohdan ja iän, sosioekonomisten asemien, perhemuotojen ja elämäntilanteiden suhteen. Väestöryhmien välisiä hyvinvointieroja selittääkin osittain myös taustatekijät, kuten esimerkiksi sosioekonominen tausta – mutta ei kaikkea.”
Lähde
Mona Eid & Anu Castaneda (2023) Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi tutkimusten ja tilastojen valossa. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja 73.
Tästä linkistä pääset lukemaan julkaisun.
Lisätietoja
Mona Eid, projektipäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, mona.eid@thl.fi, p. 029 524 8707
Anu Castaneda, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, anu.castaneda@thl.fi, p. 029 524 7848
Anna-Maria Tenojoki, pääsihteeri, valtion nuorisoneuvosto, anna-maria.tenojoki@gov.fi, p. 029 533 0420