Nuoruuteen ajoittuu monia koulutukseen liittyviä ja tulevaisuuteen vaikuttavia valintatilanteita. Joskus nuori tekee itse valintoja, joskus hänet valitaan, joskus jätetään valitsematta. Muut ihmiset saattavat arvioida nuorta valintojen onnistumisten perusteella, ja nämä arviot muokkaavat nuoren käsitystä itsestään oppijana ja toimijana yhteiskunnassa.
Koulutuksessa menestyminen ei ole kiinni vain nuoren omista valinnoista. Viime viikkoina on paljon keskusteltu koulutuksen tasa-arvoisuuteen liittyvistä ristiriitaisuuksista. Esimerkiksi lukion ja ammattioppilaitosten oppikirjoista ja työvälineistä kertyvät kustannukset ovat aiheuttaneet taloudellisia haasteita 60 prosentille opiskelijoista. Tähän ottaa kantaa mm. Maksuton toinen aste -kampanja <linkki: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2607> joka vaatii toiselle asteelle maksuttomuutta samoin kuin perusasteelle, jotta opiskelijoilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella toisella asteella. Toinen huolta herättänyt asia liittyy korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamiseen, koska ylioppilaskokeessa kerralla onnistuminen tulee entistä tärkeämmäksi. Samalla suorituspaineet saattavat siirtyä aiempaan nuorempaan ikävaiheeseen.
Onnistuminen vaatii opiskelumotivaatiota, joka voi herätä sisäisestä kiinnostuksesta tai ulkoisista syistä. Motivaatiotekijöitä voivat olla esimerkiksi pärjääminen paremmin kuin muut, julkisen epäonnistumisen välttäminen tai työmäärän minimoiminen. Merkittävää on myös se, onko nuorella luottamus omiin onnistumisen mahdollisuuksiinsa. (ks. esim. Tuominen ym. 2017.) Osalla nuorista on mahdollisuus valmennuskursseihin, osaa vanhemmat tai opettajat tukevat yksilöllisesti. Mutta kuka sparraa nuorta, jonka elämäntilanne on jostakin syystä erityisen vaativa? MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen viestien mukaan nuorta voi kuormittaa esimerkiksi yksinäisyys, kiusatuksi tuleminen koulussa, vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelma tai taloudelliset vaikeudet. Opiskelua voi vaikeuttaa myös nuoren sairaus tai vaikea oireilu koulun sisäilmasta ja niiden myötä pitkät poissaolot koulusta. Pystyykö nuori valintojen hetkellä ajattelemaan, että kannattaa pyrkiä omia tavoitteita kohti, koska elämäntilanne saattaa korjaantua ajan myötä? Vai valitseeko hän juuri tähän hetkeen helpoimman vaihtoehdon. Entä jos alisuoriutuminen onkin sillä hetkellä nuorelle ainoa mahdollinen ratkaisu?
Nuori saattaa päätyä tekemään valintoja, jotka eivät kannakaan pidemmälle. Koulu kyllä pyrkii kasvattamaan opiskelijoista reflektiotaitoisia ja muuttuvissa olosuhteissa pärjääviä, mutta käytännössä aikuisten asenteet voivat olla ristiriitaisia. Tyttöihin ja poikiin suunnataan kulttuurissamme oletuksia, jotka saattavat ohittaa yksilölliset motivaatiotekijät. Ja niitähän ei pidä ohittaa. Kun nuori itse tekee valintoja, keskeinen kysymys on sekin, mitä nuori kokee häneltä odotettavan? Sitä kannattaa aikuisen kysyä. Osa nuorista voi kokea, että heiltä odotetaan liikaa. Osa saattaa turhautua, koska heiltä ei odoteta mitään. Ääripäiden välille mahtuu monenlaisia kokemuksia. Koulutukseen liittyviä uudistuksia, ja erityisesti siirtymävaiheita koulusta toiseen, pitäisi kehittää niin, että nuoren tulevaisuus ei ole kiinni yhdestä onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Toisen asteen opiskelupaikkaan liittyvät valinnat, ylioppilaskoe tai korkeakoulun pääsykoe ovat tällaisia siirtymätilanteita. Jos nuori ei kerralla onnistu, on tärkeää olla olemassa muita väyliä korjata tilanne ja löytää uusi reitti omia koulutustavoitteita kohti. Ja vaikka nuorena valitsisikin jollain tapaa väärin, järjestelmän ei pitäisi tuottaa umpikujia. Ei voi olettaa, että nuori tekisi lopulliset valinnat liian nuorena, puhummehan kuitenkin myös elinikäisestä oppimisesta. Koulutuspolkuja on tärkeää kehittää niin, että myös alan vaihtaminen on tulevaisuudessa mahdollista ja joustavaa.
Jenni Helenius
nuorisotyön päällikkö
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Lähteet:
Maksuton toinen aste -kampanja: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2607
Tuominen Heta, Pulkka Antti-Tuomas, Tapola Anna & Niemivirta Markku. 2017. Tavoiteorientaatiot, oppiminen ja hyvinvointi. Teoksessa. Nurmi, Jan-Erik & Salmela-Aro, Katariina (toim.). 2017. Mikä meitä liikuttaa? Motivaatiopsykologian perusteet. PS-kustannus. (80–99).