Valtioneuvosto teki lokakuun 12. päivänä päätöksen valtakunnallisesta nuorisotyön ja –politiikan ohjelmasta, eli VANUPO:sta. Ohjelma hyväksyttiin vuosiksi 2017–2019. Ohjelmaa valmisteltiin noin vuosi.
Valtakunnallinen ohjelma hyväksyttiin periaatepäätöksenä. Mikä olento periaatepäätös on? Periaatepäätöksillä hallitus linjaa ja antaa hallinnolle ohjeita ja suuntaviivoja, yleensä laaja-alaisten ja useita eri hallinnonaloja koskettavien asioiden valmistelemiseksi. Tosin jotkut periaatepäätöksistä ovat alaltaan melko suppeita, esimerkkinä mainittakoon valtioneuvoston vuonna 2014 tekemä periaatepäätös lohi- ja meritaimenstrategiaksi tai samana vuonna tehty periaatepäätös laajakaistayhteyksien kehittämisen tarkistamisesta.
Vaikutusalaltaan VANUPO on eräs laajimmista. Sen toteutukseen osallistuvat OKM:n lisäksi ainakin STM, TEM, OM, SM, YM ja PLM. Periaatepäätökset ovat luonteeltaan poliittisia kannanottoja, eivät esimerkiksi säädöksiä tai budjettipäätöksiä.
Miksi VANUPO tehtiin? Ohjelmat tekevät näkyviksi eri toimintapolitiikkoja, erityisesti sellaisia, jotka eivät ole yhteiskunnassa laajasti tunnettuja ja esiintyvät mediassa vain harvoin. Lisäksi lähes kaikissa muissa Euroopan unionin jäsenmaissa on samantapainen ohjelma. Ohjelmien mallina on EU:n Nuorisostrategia. Mutta nämä eivät yksinään ole riittäviä syitä tehdä valtakunnallinen ohjelma Suomeen.
Ohjelmaa tarvitaan kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on politiikan läpinäkyvyys. Kun hallitus ohjelmassa kertoo tavoitteistaan ja luettelee lupaamiaan toimenpiteitä, tarjoaa se asiasta kiinnostuneille mahdollisuuden tarkastella kyseistä politiikkaa sekä arvioida politiikan tavoitteiden oikeellisuutta ja tuloksia. Viimeistään vaalikauden lopussa asioita seuraava voi tarkistaa, onko hallitus pitänyt lupauksensa, onko se ollut ahkera vai laiska kyseisellä politiikan alueella.
Toiseksi ohjelmaa tarvitaan siksi – ja tämä liittyy nuorisopolitiikan ominaisluonteeseen – että hallinnon toiminta on yhä monimutkaisempaa. Se koostuu yhä useammista rinnakkaisista ja ristikkäisistä prosesseista, jotka kaikki vaikuttavat jollain tavoin nuorten elämään. Näiden prosessien yhteisvaikutuksista ei hallinto aina itsekään ole perillä. Ohjelma auttaa asettamaan eri hallinnonaloille yhteiset tavoitteet ja tukee tietoisuutta siitä, mitä muut toimijat tekevät.
Mitä hyötyä VANUPO:sta on? Vuonna 2011 valtioneuvosto teki 12 erilaista periaatepäätöstä. Seuraava vuosi, eli vuosi 2012 oli ennätyksellisen tuottoisa: periaatepäätöksiä syntyi kokonaista 23 kappaletta. Tavallisimmin periaatepäätösten luomistahti vaihtelee kymmenen molemmin puolin.
Kun erilaisia ohjelmia ja strategioita tehdään niin paljon, jääkö VANUPO vain ”ohjelmarunoudeksi” (nuorisotutkijatuttavani keksimä mainio termi)? Vai seuraako ohjelmasta hyödyllisiä asioita, jotka parantavat nuorten kasvu- ja elinoloja sekä vahvistavat nuorisotyön kivijalkaa? Ohjelmat ovat juuri niin hyödyllisiä – tai hyödyttömiä – kuin miten niitä käytetään, myös VANUPO.
Parhaimmillaan VANUPO ohjaa voimavarojen jakoa, myös muualla kuin opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisopuolella, auttaa valitsemaan tavoiteltavien tulosten kannalta parhaat nuorisoalan osaamiskeskukset ja ryhdistää entisestään Suomen toimintaa rajat ylittävässä nuorisopolitiikassa.
Mitä seuraavaksi tapahtuu? Vanupo sisältää viisi tavoitetta, 20 toimenpidettä, kolme kansainvälistä ja eurooppalaista painopistettä sekä neljä teema-aluetta valittaville nuorisoalan osaamiskeskuksille. Ensimmäiseksi VANUPO:n pohjalta valitaan tulevat nuorisoalan osaamiskeskukset. Ministeriöt kokoontuvat yhteen ja sopivat VANUPO:n toimenpiteiden tarkemmasta toteutuksesta. Kansainvälisiä ja eurooppalaisia tavoitteita viedään eteenpäin yhteisissä nuorisopoliittisissa rakenteissa, Kuten Pohjoismaiden ministerineuvostossa, Euroopan neuvostossa ja Euroopan unionissa.
Lopuksi. Julkishallinnon toiminnasta, kuten yksilön toiminnastakin, vain osa on suunniteltavissa etukäteen. Paljon tapahtuu suunnitelmien ulkopuolella, nuorisoalalla ehkä poikkeuksellisen paljon. Ei siis pidä ajatella, että ainoastaan VANUPO:ssa mainitut asiat nuorten kasvu- ja elinolojen parantamiseksi olisivat tekemisen arvoisia. Mutta VANUPO linjaa valtion nuorisopolitiikkaa reiluksi kahdeksi vuodeksi.
Mikko Cortés Téllez, erikoissuunnittelija, OKM