Valtion nuorisoneuvoston puheenjohtajan Hilkka Kempin puhe Opin polut ja pientareet – Nuorisobarometri 2017 julkistustilaisuudessa, Tiedekulma 20.3.2018.
Julkinen nuorten koulutukseen ja osaamiseen liittyvä keskustelu on ollut viimeisten vuosien aikana monesti villiä. Olen valtavan kiitollinen, että saamme tähän väliin kiihkotonta tietoa siitä, mitä nuorille suuressa kuvassa kuuluu osaamisen ja koulutuksen saralla.
Olemme käyneet valtion nuorisoneuvostona Nuorisobarometrin ilmiöistä hyvää keskustelua, joka tiivistyy melko hyvin kolmeen termiin: tulevaisuususko, koulutuksen tasa-arvo ja verkostomainen koulu.
Ensimmäiseksi nostaisin esiin valtion nuorisoneuvoston aidon ilon siitä, että suomalaiset nuoret arvostavat koulutusta ja oppimista. Usko koulutuksen merkitykseen on tärkeää paitsi korkean osaamistason, mutta myös nuorten elämän mielekkyyden, kannalta. Nuoret kokevat saavansa tietoa koulutusmahdollisuuksista ja suurin osa nuorista kertoo opiskelevansa itselleen mieluisaa alaa. Tästä barometristä löytyy nuorten tulevaisuususkoa!
Tulokset eivät ole kuitenkaan pelkkää hattaraa, sillä sukupolvilta toisille periytyvä eriarvoistuminen pistää silmään väkisin. Viime vuosien barometreissä on löydetty vähävaraisuuden vaikuttavan niin nuorten harrastuksiin, arjen hallintaan kuin ystävienkin määrään. Uusin barometri todistaa puolestaan sen, että joka kymmenes nuori on keskeyttänyt opintonsa rahanpuutteen vuoksi ja noin puolella raha on vaikuttanut koulutusvalintoihin. Me emme voi jättää 20 000 vähävaraisen suomalaisnuoren opintoja odottamaan ihmettä. Nyt on ruvettava töihin. Niillä nuorilla, joilla ei ole toisen asteen koulutusta, on heikot mahdollisuudet työllistyä. On mahdotonta olla huomioimatta, miten tiiviisti osaamista ja koulutusta koskevaan keskusteluun liittyy työelämä ja talous.
Koulutuksen tasa-arvon kannalta myös alueellinen näkökulma on keskeinen. Lisätietoa aihepiiristä tuo syksyllä 2018 valmistuva tutkimus syrjäseuduilla asuvien nuorten koulutuspoluista ja -asenteista. Aineisto tähän kerättiin yhtä aikaa nyt käsillä olevan Nuorisobarometrin aineiston kanssa. Uskon, että tämän aihepiirin tarkastelu erikseen tulee tarpeeseen.
Kolmanneksi haastan teitä etsimään keinoja Nuorisobarometrissa ilmenneisiin tarpeisiin: Modernin koulun tulee olla luonteva verkosto. Oppimista ei tule rajata vaan yhteen taloon, sillä koulun ulkopuolella opitaan monia tärkeitä taitoja. Tällaisia ovat muun muassa sosiaaliset taidot. Miten voisimme nähdä koulun aidosti joustavana oppimisen paikkana, joka tekee töitä verkottuen muun muassa kansalaisyhteiskunnan ja työelämän kanssa? Tukikohtana, jonne voi palata, ja joka samalla tukee elämässä eteenpäin siirtymisessä.
Valtion nuorisoneuvosto oli yksimielinen siitä, että jälkiohjausvelvoite tulisi laajentaa lukioista ammattikouluihin. Me emme voi jättää nuoria yksin juuri silloin, kun elämä pohdituttaa eniten. Jälkiohjausvelvoite oikeuttaisi opintonsa päättäneen tai keskeyttäneen oppilaan saamaan opinto-ohjausta oppilaitoksestaan vielä vuoden ajan valmistumisesta tai keskeyttämisestä. Kaikkien Suomen koulujen tulisi lisäksi ottaa tavaksi seinien ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen kannustaminen ja hankitun osaamisen tunnustaminen osana koulutodistusta. Nuorisonbarometrin mukaan Suomessa on joukko nuoria, jotka eivät opi mielestään edes perusasioita muun muassa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, kansainvälisyydestä ja taloudesta. Tämä tulos alleviivaa valtion nuorisoneuvoston aikaisemmin korostaman tarpeen kansalaistaitojen oppimisesta ja antaa selityksen nuorten maksuhäiriömerkintöjen kasvavalle määrälle. Erityisesti ammatilliseen koulutukseen tarvitaan lisää kansalaistaitojen opetusta.
Tässä kohtaa on syytä kiittää Nuorisotutkimusseuran tutkijoita hyvästä yhteistyöstä jälleen kerran. Valtion nuorisoneuvosto on julkaissut Nuorisobarometria vuodesta 1994 ja vuodesta 2004 yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa. Olemme pyrkineet kehittämään Nuorisobarometria ja sen materiaalia siihen suuntaan, että se olisi mahdollisimman monelle toimijalle aito työkalu. Lopuksi haluan muistuttaa siitä, että Nuorisobarometrin ikäryhmä on laaja, 15-29-vuotiaat nuoret. Prosenttien takaa löytyy moninainen joukko nuoria, jotka ovat erilaisissa elämäntilanteissa.
Tervetuloa nuorten onnen takana olevien numeroiden maailmaan!
Hilkka Kemppi