Nuoret uskovat koulutukseen – ja se on mahtava uutinen!

20.3.2018 |

sannigrahn-laasonen-5717Nuorisobarometri kertoo meille joka vuosi, miltä tulevaisuuden Suomi näyttää. Se kertoo nuorten asenteista ja arvoista.

Tämän vuoden Nuorisobarometrin paras uutinen on tässä: valtaosa nuorista suhtautuu myönteisesti koulutukseen ja oppimiseen. 96 prosenttia pitää uuden oppimista hauskana ja laajaa yleissivistystä arvokkaana. 94 prosenttia uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia.

Vaikka usein muuta kuulee sanottavan, tälle nuorten tulevaisuudenuskolle on katetta: koulutus on edelleen paras tulevaisuuden turva. Tämä näkyy yksinkertaisimmillaan työllisyysluvuissa: pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on 43 %. Korkeakoulutetuilla se on 86 % eli kaksinkertainen.

Koulutusmyönteiset asenteet ovat tärkeitä maailmassa, jossa osaamisen merkitys vain vahvistuu. Automatisaatio ja tekoäly korvaavat työt, joissa pärjää ilman osaamista. Tulevaisuuden työmarkkinoilla pärjäävät ne, joilla on kyky ja halu jatkuvaan oppimiseen.

Uudistamme tällä hallituskaudella koulutusjärjestelmäämme kaikilla asteilla. Koulutusjärjestelmämme uudistumista tarvitaan, jotta voimme vastata yhteiskunnan muuttuviin osaamistarpeisiin, valmistaa lapset ja nuoret tulevaisuuteen ja tarjota jokaiselle mahdollisimman hyvät lähtökohdat elämään kotitaustasta riippumatta.

Uudistustyön tärkeät kärjet liittyvät koulutus- ja osaamistason nostamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja avoimen, kansainvälisen, avarakatseisen Suomen rakentamiseen.

Ensinnäkin oppimistulokset on käännettävä nousuun. Mikään vähempi ei käy meille tavoitteeksi kuin se, että jokainen nuori suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon. Yhdessä korkeakoulujen kanssa olemme myös asettaneet tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet nuorista aikuisista olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Lisäksi on luotava jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia koko elämän mittaisesti.

Toiseksi meidän on huolehdittava siitä, että kukaan ei putoa ja koulutuksen tasa-arvo pysyy vahvana. Katseet on koulutusjärjestelmässä käännettävä erityisesti varhaisiin vuosiin. Varhaisten vuosien merkitys lapsen kasvun, kehityksen, oppimisen edellytysten ja koko elämänpolun kannalta tunnetaan aiempaa paremmin. Osallistuminen varhaiskasvatukseen ehkäisee syrjäytymistä, tasaa kotitaustaeroja ja tukee myöhempää oppimista ja koulutuspolkua. Siksi tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen piiriin on tärkeä saada koko ikäluokka.

Ammattilaiset kertovat usein siitä, kuinka syrjäytymisen riskit ovat nähtävissä jo pienistä lapsista. Liki kaikkiin syrjäytymiseen liittyviin ongelmiin puututaan tehokkaimmin auttamalla nykyistä aikaisemmin: varhaisen puuttumisen keinot ovat keskeisiä esimerkiksi ylisukupolvisen pahoinvoinnin kierteen katkaisemisessa.

Sama koskee myös oppimista. Jos tärkeät perustiedot ja -taidot, esimerkiksi monipuolinen lukutaito, jäävät oppimatta, ei pärjää toisella asteella ja myöhemmin työelämässä. Lukutaidon ja muiden perustaitojen perusta rakentuu jo varhaislapsuudessa ja peruskoulun aikana. Siksikin katsetta tulisi kääntää perheiden varhaiseen tukeen, neuvoloiden ja päiväkodien yhteistyöhön, varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseen ja peruskoulun vahvistamiseen.

Ajankohtaista keskustelua käydään toisen asteen koulutuksen kustannuksista. Siihenkin keskusteluun nuorisobarometri on tarjonnut arvokasta tietoa. Barometrin mukaan jopa 17 prosentilla nuorista koulutuksen kustannukset ovat vaikuttaneet koulutuksellisiin valintoihin.

Yhdenkään lapsen tai nuoren koulutuspolku ei saa katketa varattomuuteen, eivätkä yhdenkään lapsen tai nuoren koulutukselliset valinnat saa rajoittua koulutuksen kustannusten takia. Siksi selvitämme ministeriössä vaihtoehtoja, miten ongelmaa voitaisiin ratkaista joko kokonaan maksuttoman toisen asteen kautta tai kohdentamalla tukea juuri niille nuorille, joille kustannukset ovat muodostuneet tai voivat muodostua esteeksi.

Kolmanneksi rakennamme avointa, kansainvälistä, avarakatseista Suomea. Edistämme kansainvälisyyttä kaikessa koulutuksessa ja tutkimuksessa. Varhaistamme kielten oppimista. Alleviivaamme kunnioittavaa keskustelukulttuuria; torjumme kiusaamista, vihapuhetta ja rasismia.

Nuorisobarometrin tulokset antavat tärkeän viestin: työtä koulutuksen uudistamisen puolesta on jatkettava pitkäjänteisesti. Tämän hallituksen työn tuloksena suomalaisen koulutusjärjestelmän uudistumis- ja reagointikyky maailman muutoksissa on ottanut ison loikan eteenpäin. Jokainen suomalainen nuori ansaitsee – ja tahtoo – maailman parhaan koulutuksen.

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on opetusministeri (kok).


Share on Facebook0Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0