Suomalaisten nuorten liikunnan harrastamisessa tapahtuu selkeä notkahdus teini-iässä. Kun 10-14-vuotiaista pojista yli 90 % prosenttia liikkuu tavalla tai toisella, liikkuvien osuus laskee alle 80 prosenttiin 15-19-vuotiaissa ja noin 74 prosenttiin 20-24-vuotiaiden kohdalla ennen kuin lähtee uudestaan nousuun. Tyttöjen kohdalla sama ilmiö toistuu hieman lievempänä. Kansainvälisessä mittakaavassa liikunta-aktiivisuudessa tapahtuva notkahdus on Suomessa muita maita jyrkempi. Muun muassa näitä tuloksia nuorisotutkimusseuran tutkijat Sami Myllyniemi ja Päivi Berg esittelivät Porin Eetunaukiolle kokoontuneelle yleisölle vuoden 2013 nuorten vapaa-aikatutkimuksesta Nuoria liikkeellä!
Tutkimustulosten esittelyä seurasi paneelikeskustelu, jossa keskustelua syntyi muun muassa varakkuuden vaikutuksesta lasten ja nuorten liikuntaharrastamiseen, miten puuttua urheiluseurojen drop-out ilmiöön ja liikkumisen vähenemiseen teini-iässä sekä miten muuttaa urheiluseurojen toimintakulttuuria suorituskeskeisyydestä ja kilpailusta kohti liikunnan iloa.
Kaikki panelistit näkivät koulun keskeisenä nuorten liikkumista edistävänä voimavarana niin koulupäivän aikana kuin vapaa-ajalla. Koulun tilojen hyödyntäminen on joka puolella maata alikäytöllä. Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja ja kansanedustaja Leena Harkimo totesi, että tilanne on tiedossa ja asiaa pyritään edistämään. Koulujen tiloista vastaavat kunnat ja ratkaisujen pitäisikin löytyä kunnista. Samoin kasvatusta ja koulutusta koskevissa lakiuudistuksissa tulee huomioida liikunnan merkitys. Nuorisotutkija Mikko Salasuo huomautti, että koulujen iltapäivätoiminta on keskeinen lapset ja varhaisnuoret tavoittava toimintamuoto, jota urheiluseurat eivät ole hyödyntäneet. Toimitusjohtaja ja ex-jalkapalloilija Aki Riihilahti tarttui kommenttiin ja peräänkuulutti urheiluseurojen toimintakulttuurin uudistamista ja tarvetta astua ulos poteroistaan. Hänen mukaansa liikaa rahaa käytetään organisaatioiden rakenteiden tukemiseen lasten ja nuorten liikuttamisen sijaan.
Lida Kuusisto Suomen Nuorisosirkusliitosta toi esiin erilaisten toimijaroolien merkityksen harrastustoiminnassa. Tutkimus osoittaa, että nuorten osallistuminen urheiluseurojen toiminnan suunnitteluun on vähäisempää kuin muissa järjestöissä. Lida korosti, miten tärkeää lasten ja nuorten liikunnassa on tekemisen riemu ja onnistumisen kokemukset. Nuorten ottamista mukaan vertaisohjaajiksi tulisikin edistää entisestään, sillä positiivinen esimerkki usein rohkaisee ja innostaa muita nuoria jatkamaan. Veikkauksen toimitusjohtaja Juha Koponen esitti vapaaehtoisresurssin kartuttamista hyödyntämällä enemmän suuria ikäluokkia, jotka hyväkuntoisina eläkeläisinä saattaisivat hyvinkin innostua toimimaan erilaisissa rooleissa lasten ja nuorten liikunnan parissa.
Nuorten vapaa-aikatutkimus herättää paljon pohdintaa ja kysymyksiä. Liikkumisen lisäksi se nostaa esille ystävien ja yhteisöllisyyden merkitystä nuorten elämissä sekä laajemminkin nuorten vapaa-ajan käyttöä ja harrastuksia. Tilaisuuden avannut Nuorisoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Antti Lindtman kertoikin, että tulosten pohjalta Nuora järjestää elokuussa työpajan, jossa pohditaan konkreettisia ratkaisuja tutkimuksen esiintuomiin epäkohtiin ja kysymyksiin.