Nuorisobarometri_2013_tsr

Vaikuttava osa – nuorisobarometri 2013:n teemana on nuorten osallisuus.

Nuoret eivät löydä itseään puhuttelevia ehdokkaita vaaleissa

Vaikuttava osa – Nuorisobarometri 2013:n teemana on osallisuus ja vaikuttaminen. Nuorten mielestä kaikkein tehokkaimpia vaikuttamisen tapoja ovat äänestäminen ja aktiivinen toimiminen nuorisovaltuustoissa tai järjestöissä. ”Nuorten politiikkakäsitystä voi pitää melko perinteisenä”, toteaa barometrin toteuttanut Nuorisotutkimusverkoston tilastotutkija Sami Myllyniemi. ”Nuorilla on vahva luottamus poliittiseen järjestelmään, mikä on tullut esiin myös muutamassa aiemmassa kyselytutkimuksessa.”

Äänestäminen on nuorten ikäryhmissä kuitenkin vähäistä, samoin järjestöaktiivisuus. Tehokkaina pidetyt vaikuttamistavat eivät muutenkaan ole samoja, joihin käytännössä osallistutaan. Nuorten yleisimmät vaikuttamismuodot ovat palautteen antaminen jostakin palvelusta, aloitteiden allekirjoittaminen ja ostopäätöksillä vaikuttaminen. Selkeämmin vastademokraattiset mekanismit, lailliset tai laittomat, eivät sen sijaan herätä järin suurta innostusta. Nuorten vaikuttamistoiminnan muodot kertovat vaikuttamisen yksilöllisestä luonteesta.

Yksilöllistymisestä kertoo myös se, että aatteiden, vakaumuksen ja ideologian merkitys yhteiskuntaan vaikuttamisen motiivina on vähäinen. Kaikkein tärkeimmiksi kannustimiksi nousevat mahdollisuus edistää itselle tärkeää asiaa sekä mahdollisuus edistää yhteistä hyvää. Myös sosiaalisuus ja hauskanpito ovat tärkeitä motiiveja. Vaikuttamisen esteistä tärkeimmät puolestaan ovat ajanpuute sekä se, ettei ole löytänyt mielekkäitä vaikuttamiskeinoja. Osallistumattomuutta perustellaan myös sillä, ettei ole kannustettu tai pyydetty mukaan. Jopa joka viides kaikista nuorista pitää merkittävänä osallistumattomuuden perusteena sitä, ettei ole mitään sellaista asiaa, minkä puolesta haluaisi vaikuttaa. Tärkein syy jättää äänestämättä viime kuntavaaleissa oli vaikeus löytää itselle sopiva ehdokas. ”Tämä voisi tulevaisuudessa kannustaa puolueita rekrytoimaan nuoria ehdokkaita”, arvelee Myllyniemi.

Niiden osuus, jotka eivät vain viitsi käydä äänestämässä, on kasvussa, ja myös äänestämättömyyden perustelu hyödyttömyydellä itselle on yleistynyt. Yhdistettynä arvioon nuorten äänestysaktiivisuuden laskusta voi päätellä, että perinteisen vaalidemokratian suhteen laiskoja tai kyynisiä nuoria on jossain määrin enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. ”Äänestämättömyys ei näyttäydy aktiivisena poliittisena valintana, vaan pikemminkin vaalipassiivisuutena tai kohtaamattomuutena oman elämäntilanteen ja puolueiden edustaman toimintatavan välillä. Tai asian toisin kääntäen voi uumoilla, että poliittisen järjestelmän kyky mobilisoida nuorten ajatuksia ja tunteita tai kyllästää poliittista kenttää nuoria kiinnostavalla puheella on vähentynyt.”, kuvailee Sami Myllyniemi. ”Yleisemminkin tulokset osoittavat, että nuoret eivät kaikilta osin koe tämänhetkisten instrumenttien, kuten nuorisovaltuustojen ja keskustelutilaisuuksien, joilla nuorten poliittista aktiivisuutta pyritään lisäämään, lisäävän heidän vaikutusmahdollisuuksiaan.”

Nuorista naisista hieman useampi (33 %) kuin miehistä (28 %) kokee pyrkineensä vaikuttamaan yhteiskuntaan viimeisen vuoden aikana, alle 20-vuotiaista vain noin joka viides. Politiikkaan osallistuminen on vielä harvinaisempaa: viimeisen vuoden aikana poliittisessa toiminnassa kertoo olleensa mukana vain 7 % vastaajista. Vaikka monet nuoret osallistuvatkin hyvin monipuolisesti, vaikuttamistoiminnan kutsumista politiikaksi vierastetaan.

Nuorten työelämäasenteista kysyttäessä työtä pidettiin merkityksellisenä, eivätkä nuorten työhalut näyttäisi olevan ainakaan laskemassa. Yhä harvempi nuori on sitä mieltä, että elämässä menestyminen on ennen kaikkea itsestä kiinni.

Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu 15–29-vuotiaiden Suomessa
asuvien nuorten arvoja ja asenteita tutkiva julkaisusarja. Vuoden 2013 Nuorisobarometri perustuu 1903 puhelinhaastatteluun.

Lue Nuorisobarometri 2013 Issuu.com -palvelussa.

Lataa PDF