Nuorisolaki ja järjestöt

1.2.2017 |

eeroUusi nuorisolaki astui lopulta voimaan vuoden 2017 alusta. Nuorisolaki on nuorisojärjestöjen ”perustuslaki” – se määrittää muun muassa nuoren ja valtionavun periaatteet. Uusi laki ei järjestöjen näkökulmasta mullistanut määritelmää, toimintatapoja tai rahoitusta, mutta muutoksiakin tuli.

Uuden nuorisolain valmistelussa keskusteltiin useissa foorumeissa nuorten ikärajasta. Uudessa laissa ikäraja on säilynyt ennallaan eikä alaikärajaa monista spekuloinneista huolimatta tullut.

Järjestöjen näkökulmasta rahoitus on keskeinen kysymys myös uuden nuorisolain puitteissa. Laki ei rahoituksen periaatteita eri tilanteisiin kovin tarkasti määrittele. Äskettäin lausuntokierrokselle lähtenyt asetusluonnos menee tässä pitemmälle, ja jokaisen nuorisotoimialan toimijan tulisi katsoa asetusluonnos tarkasti läpi.

Jokaisen lain, myös nuorisolain, toimivuus nähdään lopulta vasta soveltamisvaiheessa. Useassa järjestössä pohditaan varmasti, miten uusi nuorisolaki tulee vaikuttamaan järjestön rahoitukseen. Uusi laki lähtee siitä, että toiminnan ollessa valtakunnallista, laajaa ja vaikuttavaa, myös valtionavustus kohdentuu järjestölle. Oman kysymysmerkkinsä avustuksiin tuo kuitenkin valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma. Ohjelman sitominen liian voimakkaasti rahoitusperusteisiin, voisi herkästi johtaa lyhytnäköiseen toimintaan, jossa järjestöt ohjautuvat enemmän politiikkaohjelman kuin kansalaisyhteiskunnan autonomian kautta.

Allianssi on kuulunut vanhan nuorisolain mukaisiin valtakunnallisiin palvelu- ja kehittämiskeskuksiin. Nämä jatkavat toimintaansa vielä vuoden 2017 ajan ja vuonna 2018 toimintansa aloittavat valtakunnalliset nuorisoalan osaamiskeskukset, OSKE:t. Nuorisolain mukaan OSKE:t kehittävät ja edistävät nuorisoalan perus- ja erityisosaamista sekä nuorisoalan asiantuntija- ja muita palveluja tuottamalla, kokoamalla, hyödyntämällä tai jakamalla tietoa nuorista, nuorisotyöstä tai nuorisopolitiikasta. Allianssissa parhaillaan pohditaan, mikä Allianssin OSKE-rooli on jatkossa. Päätös OSKE:ksi hakeutumisesta on Allianssille niin merkittävä strateginen päätös, että se tuodaan jäsenistön päätettäväksi tämän vuoden aikana.

Kokonaisuutena katsoen laki ei siis tuonut valtaisaa muutosta nuorisojärjestöille. Tämä on monen järjestön mielestä varmasti hyvä, sillä lain uudistaminen ei lähtenyt nuorisotoimialan tarpeista vaan rutiininomaisesta lakien määräaikaistarkastelusta. Koska muutostoiveita ei merkittävästi ollut, voidaan perusvireensä säilyttäneeseen nuorisolakiin olla tyytyväisiä. Nuorisojärjestöille lain tavoitteet, eli nuorten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen sekä nuorten oikeuksien toteutuminen, ovat totta joka päiväisessä työssä.

Eero Rämö
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin puheenjohtaja


Share on Facebook0Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0