Valtion nuorisoneuvoston puheenjohtajana olen kiitollinen hallituksen puoliväliriihen panostuksista 25.4. lasten- ja nuorten varhaiseen tukeen, matalan kynnyksen nuorisopalveluihin ja toisen asteen koulutukseen.
Hallitus osoitti ymmärrystä lasten ja -nuorten varhaisen tuen merkitykseen ottamalla käyttöön opintotuen huoltajakorotuksen ja pienentämällä varhaiskasvatusmaksuja. 75 euron huoltajakorotus ei paikkaa opintotuen säästöjä, mutta se kääntää kokonaisuutta oikeaan suuntaan perheellisten opiskelijoiden erityistilanteen huomioimalla. Muutos on ennen kaikkea selkeä viesti siitä, että perheen perustamista opiskeluaikana halutaan tukea. Lisäksi varhaiskasvatusmaksujen pienentämisen myötä jälleen 6700 perhettä siirtyy nollamaksuluokkaan ja useiden tuhansien perheiden varhaiskasvatusmaksut pienenevät. Tämä on kiitettävä arvovalinta pienituloisten ja varhaisen tuen hyväksi.
Puoliväliriihessä nähtiin myös 45 miljoonan euron lisäpanostus nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, kuten esimerkiksi peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen. Hallitus päätti osoittaa 5 miljoonaa Ohjaamo-toiminnan jatkamiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Ohjaamo-toiminta on käynnistetty Suomessa Euroopan sosiaalirahaston hankkeena (ESR), jonka tarkoituksena on tarjota alle 30-vuotiaille nuorille palvelut ja ohjaus yhdeltä luukulta. Valtion nuorisoneuvoston asiantuntijat ovat olleet pitkään yksimielistä siitä, että Ohjaamo-malli on toimiva nuorisotakuun kivijalka. Ennakoivan apu ja matalan kynnyksen palvelut ovat merkittäviä nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Sen vuoksi rahoitus Ohjaamoiden toiminnalle tarkoittaa myös kannustavaa viestiä nuorisotakuun kehittämiselle. Hallitus linjasi myös perustavansa ohjausryhmän Ohjaamoiden toiminnan tavoitteellisuuden vahvistamiseksi. Nuorisoneuvoston puheenjohtajana tarjoan toimiston ja hallituksen ammattitaitoa lämpimästi tueksi hankkeen eteenpäin viemiseen.
Valtion Nuorisoneuvosto on ollut huolissaan koulutustakuun toteutumisesta jatkossa ammatillisen koulutuksen kovien säästöpäätösten jälkeen. Hallituksen puoliväliriihen lisäpanostukset ammatilliseen koulutukseen osoitetun 15 miljoonan euron sekä pääomitukseen varattavien 60 miljoonan euron avulla auttavat tilannetta, mutta eivät poista alkuperäistä huolta. On kuitenkin hyvä, että koulutukseen vapautuvia resursseja on nyt mahdollisuus käyttää muun muassa oppimisympäristöjen kehittämiseen.
Nuorten työllistymisen tukeminen ei ole vielä riittävää
Hallituksen puoliväliriihessä päätettiin lisätoimia ja panostuksia moniin työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla oleviin asiakokonaisuuksiin. On kuitenkin valitettavaa, että panostukset nuorten työllistymistä tukeviin nuorisotakuun keinoihin ovat edelleen verrattain laihoja. Lisäksi myös nuorten miesten elämänsyrjästä tippumiseen tulisi saada kiireellisiä täsmätoimia.
OECD:n Education at Glance -raportin mukaan vuonna 2015 joka viides nuori suomalaismies kuului niin sanottuun NEET-ryhmään (not in employment, education or training), eli he eivät opiskelleet, mutta eivät myöskään olleet työelämässä tai edes hakeneet töitä. Nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä toimista huolimatta näiden nuorten miesten osuus on kasvanut Suomessa melkein kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosikymmenen aikana.
Valtion nuorisoneuvosto katsoo, että Suomi tarvitsee kattavan ja kansainvälisesti vertailukelpoisen arvioinnin nuorten työllisyyteen ja koulutukseen kohdistuneiden toimenpiteiden vaikuttavuudesta, jossa huomioidaan erityisesti syrjäytymisriskissä olevat nuoret. Ruotsin OECD:lta tilaama Investing in Youth -raportti tuottaisi varmasti tietoa, jonka valossa esimerkiksi työllistämistoimien arviointi olisi mahdollista. Raportissa tulisi tehdä kokonaisarviointi nuorten työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilasta ja niihin kohdistuneista toimenpiteistä Suomessa.
Lisäksi nuorten palkkatukiin on varattava riittävästi varoja koko vuodeksi, ja niiden käyttö on mahdollistettava nuorten kohdalla jo ennen kuin työttömyys on pitkittynyt. Puoliväliriihessä kesken jäänyt nuorten työllistymisen tukeminen ja päätösten tutkimuspohjainen arviointi tulee ottaa kärkiteemaksi syksyn budjettiriihessä, sillä ensimmäisen työpaikan saaminen ja riittävät tukitoimet ovat nuorten kannalta ratkaisevan tärkeitä.
Hilkka Kemppi, Valtion Nuorisoneuvoston puheenjohtaja