Kannustetaan yhdessä nuoria tutustumaan eri ammatteihin

20.3.2017 |

Teksti pohjautuu Nuorisobarometri 2016 – Katse tulevaisuudessa julkaistuun näkökulmatekstiin Nuorten toiveammatit sukupuolen mukaan eriytyneitä – Mia Teräsaho & Miina Keski-Petäjä.

Lue näkökulmateksti kokonaisuudessaan tästä.

Sunnuntaina 19.3. vietettiin Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Mitä tämän päivän nuoret ajattelevat sukupuolten tasa-arvosta? Nuorisobarometrin 2016 mukaan 15-29-vuotiaat nuoret, naiset miehiä enemmän, toivovat sukupuolten tasa-arvon paranevan tulevaisuudessa, mutta he eivät kuitenkaan usko tasa-arvon paranemisen todennäköisyyteen. Huolestuttavaa, eikö?

Sukupuolten tasa-arvon toteutumisen kannalta ongelmallista on se, että Suomessa koulutus ja työelämä ovat eriytyneet vahvasti sukupuolen mukaan, myös eurooppalaisittain tarkasteltuna. Työt, tehtävät ja koulutusalat ovat eriytyneet naisten ja miesten aloiksi ja töiksi. Tätä kutsutaan sukupuolen mukaiseksi segregaatioksi koulutuksessa ja työelämässä. Väestön koulutusrakenteen 2015 mukaan naiset ovat suorittaneet 88 prosenttia kaikista terveys- ja hyvinvointialojen ja 78 prosenttia kasvatusalojen tutkinnoista, miehet puolestaan 84 prosenttia tekniikan alan ja 79 prosenttia tietojenkäsittely- ja tietoliikennealan (ICT) tutkinnoista.

Suomessa naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten. Naiset ja miehet kuitenkin sijoittuvat työelämässä vaativuudeltaan eritasoisiin tehtäviin, esimerkiksi miehet useammin esimies- ja johtotehtäviin ja naiset avustaviin tehtäviin. Yritysten ylin johto on miesenemmistöistä. Keskuskauppakamarin mukaan naisia oli pörssiyhtiöiden hallituksissa 25 prosenttia ja pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista ainoastaan neljä prosenttia vuonna 2016.

Suomalainen työelämä menettää paljon osaamista ja potentiaalia, jos kaikkia kykyjä ei saada täysimääräisesti käyttöön. Segregaatio rajoittaa nuorten näkemyksiä siitä, mitkä voisivat olla itselle mahdollisia koulutus- ja ammatinvalintoja sekä ylläpitää sukupuolistereotypioita ja alojen välisiä palkkaeroja.

Entä sitten nuoret ja heidän ammattitoiveensa? Nuorten toiveammatteja on aiemmin tarkasteltu sukupuolen mukaan melko vähän. Nuorisobarometrissa 2016 nuorilta kysyttiin avokysymyksenä, missä ammatissa he haluaisivat tehdä töitä tulevaisuudessa. Tulos on yllättävä: nuorten toiveammatit mukailevat vahvasti suomalaisen työelämän segregaatiota: naisista 82 prosenttia esitti toiveammatin terveys- ja hyvinvointialalta ja miehistä jopa 93 prosenttia tietojenkäsittely- ja tietoliikennealalta (ICT) (ks. kuvio). Mistä tämä kertoo?

 

Toiveammattikuvio

Tarvitaan ammattikuvien monipuolistamista

Nuoret elävät paljolti erilaisten sukupuoliroolien ja -odotusten sekä sukupuolistereotypioiden ympäröiminä muun muassa siitä, mitkä ovat naisille ja miehille sopivia ammatteja, aloja ja tehtäviä. Esimerkiksi nuorten näkemät valokuvat ylläpitävät osaltaan työelämän jakautumista naisten ja miesten ammateiksi. Jos hakee kuvapankeista tai Googlen kuvahausta valokuvia esimerkiksi sanahauilla ”sairaanhoitaja” tai ”insinööri”, löytyy kuvia, joissa on lähes pelkästään yhden sukupuolen edustajia.

Olisi hienoa, jos yhä enemmän tuotaisiin esille roolimalleja eri aloilla ja ammateissa sekä tehtävissä toimivista eri sukupuolten edustajista niin kouluihin kuin myös vanhempainiltoihin. Koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä olisi hyvä saada tiivistettyä ja yritysvierailuissa pyytää eri sukupuolten edustajia kertomaan nuorille ammatistaan.

Ammattien kuvauksia olisi hyvä saada monipuolistettua, jotta eri ammateista ja aloista tulisi houkuttelevia kaikille sukupuolille. Lisäksi jo aiemmin mainittua valokuvitusta olisi tarpeen saada monipuolistettua valitsemalla ammateista kertoviin valokuviin eri sukupuolten edustajia sukupuolen moninaisuus huomioon ottaen, unohtamatta eri-ikäisiä ja erilaisia etnisiä taustoja. Myös oppi-, koulutus- ja esitemateriaalien kuvitusta ja tekstejä on hyvä tarkastella ja kehittää näistä näkökulmista. Nyt olisi muuten oiva paikka tehdä digitalisaation luomista uusista ammateista houkuttelevia kaikille sukupuolille, vai mitä?

Nuoret voisivat tehdä enemmän itse videoita eri ammattien edustajista rikkoen samalla perinteisiä mielikuvia naisten ja miesten ammateista. Samalla he pääsisivät tutustumaan eri ammatteihin. Myös oppilaan-, opinto- ja ammatinvalinnanohjauksen kautta nuoria on mahdollista kannustaa tutustumaan ennakkoluulottomasti eri ammatteihin ilman, että sukupuoli rajoittaa valintaa. Esimerkiksi TET-harjoittelu antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Koulujen lisäksi vanhempien ja nuorten kaveripiirillä on tärkeä merkitys nuorelle. Niin kouluissa kuin kotona vallitseviin rooli- ja työnjakoihin on hyvä kiinnittää huomiota, samoin kielenkäyttöön, ettei puhuta esimerkiksi ”äijäduuneista” tai ”akkojen töistä”.

On hyvä katsoa, onko kouluissa mahdollisesti stereotyyppistä ajattelua ja epätasa-arvoa ylläpitäviä käytäntöjä, rakenteita ja asenteita, ja pyrkiä tavoitteellisesti purkamaan niitä. Koulujen tulisi olla nuorelle turvallinen paikka, jossa ei tapahdu syrjintää tai häirintää muun muassa sukupuolen vuoksi, eikä sen vuoksi, jos on valinnut alan, jossa on vähemmän oman sukupuolen edustajia. Tasa-arvolain velvoittama tasa-arvosuunnitelma on oppilaitoksille hyvä työkalu sukupuolten tasa-arvon edistämisen tavoitteiden ja niitä tukevien konkreettisten toimenpiteiden suunnitelmalliseen toteuttamiseen. Tärkeää on osallistaa opiskelijat tai oppilaat mukaan suunnitelman laatimisprosessiin.

Koulutuksen ja työelämän segregaatiosta sekä laajemmin sukupuolten tasa-arvosta löytyy koottua tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sukupuolten tasa-arvo -sivustolta: www.thl.fi/tasa-arvo. Sivustolta löytyy myös oppaita ja työkaluja esimerkiksi tasa-arvosuunnitelman laatimisen tueksi.

Tekstin lähteenä on Mia Teräsahon ja Miina Keski-Petäjän näkökulma-artikkeli ’Nuorten toiveammatit sukupuolen mukaan eriytyneitä’ Nuorisobarometri 2016 -julkaisussa (s. 203–219): www.tietoanuorista.fi/julkaisut

 

Mia Teräsaho
kehittämispäällikkö
Tasa-arvotiedon keskus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Kuva_Mia_Teräsaho


Share on Facebook0Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn1