Suomen nuorisotyöttömyys on kuin Wall Streetin pörssiromahdus

11.4.2016 |

Hilkka KemppiSuomessa puhutaan syrjäytymisestä, pätkätyösuhteista ja työelämän epävarmuudesta, Euroopan kriisimaissa Kreikassa ja Espanjassa yli puolet nuorista on työttömänä. Julkisessa keskustelussa maalaillaan synkeää kuvaa vuorotellen syrjäytyvistä ja passiivisista, vuoroin radikalisoituvista nuorista tai hallitsemattomista siirtolaisvirroista. Perspektiivin hakemiseen ei mielestäni riitä tässä kysymyksessä pienet vertaukset, vaan tarvitsemme järeitä näkökulmia.

Wall Streetin pörssiromahdus oli vuoden 1929 näkyvin merkki maailmanlaajuisen laman alkamisesta. Pörssiromahdus johtui useista asioista – ostovoiman romahtamisesta, velkaantumisesta epävarmuuden leviämisestä.

Ostovoima romahti, kun tekniikan kehitys kasvatti tuotantoa, mutta koneistuminen johti samalla teollisuuden työpaikkojen vähenemiseen. Yhdysvaltojen työttömyysaste nousi 25 prosenttiin, mikä heikensi ihmisten ostovoimaa ja laski yritysten myyntiä.

Me elämme tällä hetkellä melko samoja nuorisotyöttömyyden lukemia, sillä 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 2016 helmikuussa 24,1 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan nuoria oli työttömänä vuoden 2015 lokakuussa 43 400. Suurimpia riskejä jäädä opiskelun ja työmarkkinoiden ulkopuolelle on vieraskielisillä, asunnottomilla ja pienin riski vanhempiensa kanssa elävillä lapsilla.

Talouden paineen alla kamppailevat nuoret kuluttavat entistä vähemmän ja Nuorisobarometrin (2015) mukaan jo 10 prosenttia nuorista turvautuu elinkustannuksissaan kulutusluottoon. Ostovoiman heikkeneminen on  johtanut kotimarkkinoiden näivettymiseen ja yritysten ahdinkoon sekä työmarkkinoiden pahoinvointiin. Tätä kierrettä ei katkaista helposti, vaan suunnitelmallisella työkyvyn tukemisella, työllistymiseen rohkaisemalla ja osaamisesta huolehtimalla.

Wall Streetin ongelmat alkoivat, kun pankit myönsivät lainoja osakekauppoja varten, mikä sai osakekurssit nousemaan keinotekoisen korkealle. Kun osakekupla sitten puhkesi, moni hukkui velkoihinsa.

Valtaosa nuorista työttömistä elää Suomessa tutkimusten mukaa köyhyysrajan alapuolella. Nuorten palkkakehitys on jäänyt muista sukupolvista jälkeen ja on riski, että nuorempien ikäluokkien eläkkeet jäävät pieniksi, vaikka työurat pitenisivätkin. Keskimääräiset eläkkeet voivat pudota alle palkkojen, jos eliniän pitenemistä korvaava kerroin leikkaa eläkkeitä. Koko järjestelmä ajautuu kriisiin, jos eläke ei tuo turvaa.

Lisäksi on huomioitavaa, että jo lapset kokevat, että taloudellinen tilanne muokkaa ihmisen ajattelutapaa, luonnetta ja käytöstä. Peruskouluikäiset pelkäävät, että köyhyys johtaa ryhmästä ulos sulkemiseen tai kiusaamiseen (Hakovirta & Kallio 2014). Nuorisobarometrin (2015) perusteella lasten harrastuksiin osallistumisessa on paljon sosioekonomisia eroja.

Loppujenlopuksi Wall Streetin esimerkissä epävarmuus, silloin viljan hinnasta, laukaisi kuitenkin itse romahduksen. Tuotteen ylituotanto sai pelkäämään hinnan laskua ja syntyi epävarmuutta ja samalla osakkeiden hinta romahti ja veti muutkin kurssit syöksyyn.

Nokian romahtaminen tuntuu Suomen Wall Streetiltä ja perinteisen suomalaisen työn- ja teollisuuden taitekohdalta. Nokia oli massatyöllistäjä, joka kykeni hallitsemaan robotisaatiota, digitalisaatiota ilmiöinä ja hyötymään aluksi globaaleista markkinoista. Nokia osoittaa, että työn murros on konkreettinen rasite nuorten työllistyminen ja se vaatii maan eduskunnalta rohkeutta uudistaa nykyisiä järjestelmiä niin, että työn murrokseen voidaan vastata myös muuttuneilla toimintatavoilla.

Talouslehti siteeraa Robert Prechteriä artikkelissaan: ”Edessä on rajuin pörssiromahdus 300 vuoteen”. Viimeistään tämän tulee saada meidät hereille.

Nuorisotyöttömyyden vertaaminen pörssiromahdukseen saattaa tuntua suureelliselta, mutta myös nuorisotyöttömyyden kohdalla kyse on taloudellisesta ahdingosta ja usein monimutkaisesta ongelmavyyhdistä. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa, jonka vuoksi tämän hetken syrjäytynyt nuoriso on pahimmillaan saanut valtion kassaan kymmenien vuosien päästä 48 miljardin euron menetykset – puhumattakaan siitä epäinhimillisestä vahingosta, kuten sosiaalisesta tappiosta, jota työttömyys on heidän elämälleen välillisesti saattanut aiheuttaa.

Kun Yhdysvaltain pörssi viimeksi romahti, 10 henkilöä oli keskeisesti vastuussa kriisistä. Nuorisotyöttömyyden poistamisessa meillä on johdossa kokonainen maan hallitus ja toteuttajina koko Suomi.

Sukupolvien välinen mustapekka on hölmön hommaa, siksi nuorten eteen tulee tehdä töitä nyt – yhdessä. Nuoria tulee kannustaa uskomaan tulevaisuuteen, heidän tuestaan tulee pitää huolta ja nuorisotyöttömyys itsessään kaipaa järeämpää puuttumista.

Hilkka Kemppi
Puheenjohtaja
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta