Skip to content

Suunniteltua yhdenvertaisuutta

15.02.2017

kyltti

Ainakin yksi ystävä, yksi harrastus ja yksi turvallinen aikuinen. Tässä jo tutuksi tullut resepti, jolla ehkäistään nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Se on hyvä resepti, mutta yksi ainesosa litaniasta puuttuu ja se on ryhmä.

Ihminen on sosiaalinen olento. Voidakseen hyvin, jokainen meistä tarvitsee ainakin yhden turvallisen ryhmän – joukon, lauman, porukan, perheen, joukkueen, tiimin – oman yhteisön johon kuulua.

Hyvässä tapauksessa nuorelle syntyy tällainen hyvä yhteisöllisyyden kokemus lapsuuden perheessä, muussa lähiyhteisössä tai vaikka koululuokassa. Aina näin ei kuitenkaan ole. Lähtökohdat ovat erilaisia, eivätkä kaikki koe koulussakaan olevansa turvassa, kuuluvansa joukkoon tai tulevansa hyväksytyiksi omana itsenään.

Vapaa-ajan harrastukset, nuorisotyö ja järjestötoiminta ovat tärkeässä roolissa luomassa yhdenvertaisia kasvun mahdollisuuksia ja turvallisia, hyviä ryhmäkokemuksia erityisesti silloin, kun nuori on muuten jäänyt niitä vaille.

Tärkeä yhdenvertaisuuden edistämisen tehtävä haastaa nuorisotyötä ja vapaa-ajan toimintaa. Miten saamme mukaan myös ne nuoret, jotka eivät löydä harrastuksiin tai nuorisotalolle vanhempien ohjaamana tai kavereiden kanssa? Tai ne nuoret, jotka ovat aina tulleet kohdelluiksi ensisijaisesti jonkin muun ominaisuuden tai ryhmäjäsenyyden perusteella kuin nuorena? Nuoret, jotka ovat kokeneet niin paljon kiusaamista, kohdannet rasismia tai kuulleet omaan identiteettiin kohdistuvaa vihapuhetta, etteivät uskalla lähteä mukaan uuteen toimintaan?

Uskon, että kaikilla nuorisotyötä tekevillä on halu tarjota sellaista toimintaa, johon kaikki voivat kokea olevansa tervetulleita. Aidosti yhdenvertainen, saavutettava ja syrjimätön toiminta vaativat kuitenkin suunnitelmallisuutta, oman toiminnan ja toimintaympäristöjen arviointia, sekä usein myös uusia tietoja ja taitoja. Monet muutokset ja parannukset vaativat myös resursseja, kuten kehittäminen ja uudistaminen aina.

Kun moninaisuudelle annetaan tilaa ja sitä arvostetaan, ympäristöä suunnitellaan esteettömämmäksi, normeja haastetaan, eikä syrjinnän vaarassa olevien nuorten tarvitse enää pelätä vihapuhetta tai muuta häirintää, voi ryhmän moninaisuus tulla esille. Samalla katse avartuu näkemään, ketkä oman toiminnan piiristä puuttuvat.

Onko toimintamme todella houkuttelevaa, avointa tai edes mahdollista kaikille osallistua?

Yhdenvertaisuussuunnittelu on väline nuoren hyvinvoinnin kannalta tärkeiden asioiden turvaamiseen. Siihen, että jokaisella nuorella voisi olla ainakin yksi ystävä, yksi harrastus, yksi turvallinen aikuinen sekä vähintään yksi ryhmä tai yhteisö, johon voi kokea kuuluvansa.

Allianssi tarjoaa nuorisoalan organisaatioille koulutusta ja tukea yhdenvertaisuussuunnitteluun. Myös paikallisesti on usein löydettävissä järjestöjä, joilla on asiantuntemusta yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tämäkin homma hoidetaan parhaiten, kun se tehdään yhdessä!

Laura Heinonen
Asiantuntija, yhdenvertaisuus
Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry

Laura Heinonen