Tutkimus toimintarajoitteisten lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastamisesta: erilaiset toimintarajoitteet tulevat näkyviin harrastamisessa monin tavoin

10.6.2019 |

Tiedote, 10.6.2019
Valtion liikuntaneuvosto, valtion nuorisoneuvosto sekä Nuorisotutkimusseura ry.

Noin 15 prosentilla suomalaisista lapsista ja nuorista on jokin vakava toimintarajoite, jonka vuoksi vapaa-ajan harrastamiseen liittyy erityisiä haasteita. Toimintarajoitteisista lapsista ja nuorista muita lapsia ja nuoria pienempi osuus kertoo harrastavansa jotakin liikuntaa. Heistä kaikkiaan viidenneksellä ei näytä olevan mitään harrastusta, kun muista ikätovereista vain 8 % on vailla harrastusta. Toimintarajoitteiset lapset ja nuoret kokevat vapaa-ajan harrastuksissaan selvästi ikätovereitaan enemmän ja useammin kiusaamista, syrjintää ja epäasiallista käytöstä. Keskimäärin toimintarajoitteiset lapset ja nuoret vaikuttavat kuitenkin varsin tyytyväisiltä elämäänsä.

Toimintarajoitteiset lapset ja nuoret liikkuvat harvemmin suositusten mukaisesti kuin ikätoverinsa

Toimintarajoitteet näkyvät liikunnan harrastamisessa monin tavoin. Toimintarajoitteisista lapsista ja nuorista 78 prosenttia kertoo harrastavansa jotakin liikuntaa, kun ikätovereista vastaava osuus on 93 prosenttia. Toimintarajoitteet näkyvät myös liikunnan harrastamisen säännöllisyydessä ja rasittavan liikunnan määrässä. Erityisesti toimintarajoitteiset tytöt kertovat harvoin tapahtuvasta liikunnan harrastamisesta. Harrastamattomuuden syyksi kerrottiin useimmin vamma tai sairaus, joka haittaa liikunnan harrastamista.Toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikkuminen painottuu muita ikätovereita selvästi enemmän ohjattuun liikuntaan. Toimintarajoitteisista 13–17-vuotiaista liikuntaa harrastavista lapsista ja nuorista 42 prosenttia harrastaa liikuntaa pääosin ohjatusti, kun vastaavasti perusotoksessa ainoastaan 16 prosenttia saman ikäisistä vastaajista raportoi pääosin ohjatusta liikunnan harrastamisesta.

Liikunnan harrastamisen motiivit ovat toimintarajoitteisilla lapsilla ja nuorilla pääpiirteittäin samanlaisia kuin Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa 2018. Harrastamisen tulee olla kivaa ja tuottaa iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä mahdollistaa kaverien saaminen mukavassa vapaa-ajan vietossa. Kilpailulliset ja huippu-urheilulliset tavoitteet ovat toissijaisia.

Reilu kolmannes toimintarajoitteisista lapsista ja nuorista on kokenut liikuntaharrastuksessa kiusaamista ja syrjintää

Toimintarajoitteiset lapset ja nuoret kertovat selvästi ikätovereitaan enemmän ja useammin kiusaamisesta, syrjinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä liikuntaharrastuksissa. Epäasiallisesta käytöksestä kertovien osuus on alle 13-vuotiaista lapsista 38 prosenttia ja erityisen silmiinpistävästi 13–17-vuotiaiden vastauksissa 55 prosenttia. Vapaa-aikatutkimuksen 2018 perusotoksessa 2018 prosenttia tämän ikäryhmän vastaajista kertoi joskus tai usein kokeneensa epäasiallisesta käytöstä. Noin 70 prosenttia kiusaamisen tai syrjivän kohtelun kohteeksi joutuneista kertoo sen tapahtuneen viimeisen 12 kuukauden aikana, ja useiden kohdalla epäasiallinen kohtelu jatkuu edelleen. Kiusaaminen on useimmiten vähättelyä ja aliarvioimista sekä pilkkaamista ja ryhmän ulkopuolelle jättämistä.

Harrastavien toimintarajoitteisten lasten ja nuorten osuus on pienempi kuin ikätovereilla

Lasten ja nuorten toimintarajoitteet näyttäytyvät liikkumisen ohella haasteena myös muun vapaa-ajan toiminnan yhdenvertaisuuden kannalta. Joka viidennellä toimintarajoitteisella lapsella ja nuorella ei ole mitään harrastusta, joten he ovat selvästi muita lapsia ja nuoria kauempana valtionhallinnon vuonna 2017 asettamasta tavoitteesta, että jokaisella olisi ainakin joku harrastus.

Vanhemmilla ja muilla huoltajilla on erityisen tärkeä rooli toimintarajoitteisten lasten ja nuorten harrastustoiminnassa. Toimintarajoitteisista lapsista ja nuorista 85 prosentilla on vähintään yksi huoltaja tavalla tai toisella, usein myös valmentajan tai ohjaajan roolissa, mukana harrastuksessa. Toimintarajoitteisten lasten ja nuorten huoltajista 44 prosenttia toimii lapsensa harrastuksessa valmentajana tai ohjaajana, kun perusotoksessa osuus on vain 15 prosenttia.

Keskimäärin toimintarajoitteiset lapset ja nuoret vaikuttavat kuitenkin varsin tyytyväisiltä elämäänsä (keskiarvo 8,6). Säännöllinen liikkuminen on lapsilla ja nuorilla vahvasti yhteydessä korkeampaan tyytyväisyyteen niin elämään kokonaisuutena kuin sen osa-alueisiinkin.

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus

Takuulla liikuntaa -kyselytutkimuksen kohderyhmänä ovat toimintarajoitteiset 7–17-vuotiaat lapset ja nuoret. Tutkimus on jatkoa kaikkien Suomessa asuvien 6–29-vuotiaiden vapaa-aikaa tarkastelevalle Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimukselle 2018 Oikeus liikkua. Toimintarajoitteisten lasten ja nuorten erillistiedonkeruun aineisto kerättiin kirje- ja verkkokyselyin.

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen toteuttavat joka toinen vuosi valtion nuorisoneuvosto, valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Nuorisotutkimusverkosto.

Hakanen, Tiina & Myllyniemi, Sami & Salasuo, Mikko (toim.): Takuulla liikuntaa. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018 erillisnäyte. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:6. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja nro 62. Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 142. ISBN 978-952-7175-89-7.

Lisätietoja

Vastaava tutkija Mikko Salasuo
Nuorisotutkimusverkosto
puh. 040 548 5520
mikko.salasuo@nuorisotutkimus.fi

Tilastotutkija Tiina Hakanen
Nuorisotutkimusverkosto
puh. 044 416 5349
tiina.hakanen@nuorisotutkimus.fi

Tutkija Sami Myllyniemi
Nuorisotutkimusverkosto
puh. 040 715 1721
sami.myllyniemi@nuorisotutkimus.fi

Suunnittelija Toni Piispanen
Valtion liikuntaneuvosto
puh. 029 533 0284
toni.piispanen@minedu.fi

Lue koko julkaisu täältä.

Lue julkaisun infografiikka täältä.