Palvelu pelaa! Nuorisobarometri 2020.
Palvelu pelaa! – Nuorisobarometri 2020 aiheena ovat nuorten kokemukset heille suunnatuista palveluista.
Palvelu pelaa! –barometri tarkastelee 15–29-vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden, TE-palveluiden ja kohdennetun nuorisotyön lisäksi vapaa-aikaan, kulttuuriin ja avoimeen nuorisotyöhön liittyvien palveluiden käyttöä. Barometri perustuu 1 938 nuoren puhelinhaastatteluun. Tutkimuksen aineisto kerättiin alkuvuonna 2020 ennen kuin korona rantautui Suomeen. Suurten rakenteellisten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusten edellä teemaksi valikoitiin palvelut. Kerätty aineisto tarjoaa vertailukohdan niin sote-uudistuksen onnistumisen kuin korona-ajan vaikutusten arvioinnille.
Lisätiedot: Palvelu pelaa! Nuorisobarometri 2020.
Julkaistu 2021. Tiedonkeruu toteutettiin alkuvuodesta 2020.
Päivi Berg & Sami Myllyniemi (toim.)
Valtion nuorisoneuvosto
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Nuorisotutkimusseura
Kannen kuva: Sini Strandberg
Tulosten visuaalinen yhteenveto
Tutustu Nuorisobarometrin keskeisiin tutkimustuloksiin kuvien ja kaavioiden avulla:
Politiikkasuositukset
Mitä barometri kertoo päättäjille? Valtion nuorisoneuvosto antaa politiikkasuositukset pohjautuen Nuorisobarometrin tutkimustuloksiin. Lue suositukset päätöksenteon tueksi:
Muut materiaalit
Mediatiedote
Nuorisobarometri 2020: Nuoret pääosin tyytyväisiä palveluihin, ongelmia erityisesti kohdennetuissa palveluissa
Nuorten palvelukokemukset ovat pääosin myönteisiä. Jopa 95 prosenttia nuorista koki, että oli saanut riittävästi terveydenhuollon sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palveluja. Työllisyyspalvelujen ja mielenterveyspalvelujen saatavuus arvioitiin lähes yhtä hyväksi. Tiedot ilmenevät vuoden 2020 Nuorisobarometrista, jonka aiheena olivat nuorille tarjottavat palvelut. Tutkimuksen aineisto kerättiin alkuvuonna 2020 ennen kuin korona rantautui Suomeen. Suurten rakenteellisten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusten edellä teemaksi valikoitiin palvelut. Kerätty aineisto tarjoaa vertailukohdan niin sote-uudistuksen onnistumisen kuin korona-ajan vaikutusten arvioinnille.
Osalla nuorista oli ongelmia erityisesti tilanteissa, joissa elämänhallinta on tavalla tai toisella uhattuna. Velkaneuvontaa, apua rahapeliongelmiin tai päihdepalveluja ei ole saatavilla riittävästi. Ongelmia kohdataan myös esimerkiksi hoidon ja palvelujen jatkuvuudessa, ja osa nuorista kokee palveluissa epäkunnioittavaa kohtelua ja syrjintää. Hoitoon pääsy voi olla hidasta ja kokemus mahdollisuudesta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon heikko.
”Suurin osa nuorista voi hyvin ja on tyytyväisiä käyttämiinsä palveluihin. Huolestuttavaa kuitenkin on, että kokemukset palveluista ovat negatiivisimpia juuri haavoittuvassa asemassa olevilla nuorilla. Jokaisella nuorella on oikeus tulla kohdatuksi arvostavasti ja saada tarvitsemaansa tukea”, sanoo varapuheenjohtaja Suvi Mäkeläinen valtion nuorisoneuvostosta.
Nuorisobarometrissa tarkasteltiin 15–29-vuotiaiden (N= 1938) sosiaali- ja terveyspalveluiden, TE-palveluiden ja kohdennetun nuorisotyön lisäksi vapaa-aikaan, kulttuuriin ja avoimeen nuorisotyöhön liittyvien palveluiden käyttöä.
”Palvelut riittäviksi kokevia oli merkittävästi enemmän kuin niitä riittämättöminä pitäviä. Kuitenkin esimerkiksi sitä, että joka seitsemäs nuori ei kokenut saaneensa mielenterveyspalveluissa riittävästi tukea, voi pitää liian suurena osuutena. Lähes neljännes myös koki, ettei mielenterveyspalveluihin pääseminen ole nopeaa. Palveluiden riittävyyden turvaaminen on julkisen vallan velvollisuus”, muistuttaa Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Tomi Kiilakoski.
Syrjintävaarassa etenkin useampaan vähemmistöön kuuluvat nuoret
Lähes kaikki vastanneet nuoret jakoivat kokemuksen siitä, että henkilökunta on kohdellut heitä kunnioittavasti. Valtaosa myös koki, että palveluissa asiat selitettiin heille ymmärrettävästi. Syrjintää tai ennakkoluuloja ainakin jossain tutkituista palveluista on kohdannut seitsemän prosenttia nuorista. Syrjintää kokivat eniten ne nuoret, jotka kokevat kuuluvansa useampaan kuin yhteen vähemmistöön. Heistä joka kuudes on kokenut syrjintää jossakin palvelussa.
”Nuorisobarometri osoittaa tarpeen kehittää palveluja syrjimättömiksi. Palveluiden kehittämisessä tulisi tunnistaa nuorten erityistarpeet ja osallisuuden merkitys”, toteaa toinen julkaisun toimittajista, tutkija Päivi Berg XAMK:in nuorten tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniasta.
Positiivinen trendi nuorten itsetunnossa ja arjen mielekkyydessä
Vuosittain vaihtuvan teeman lisäksi Nuorisobarometrissa tarkastellaan lukuisia arvoihin, arkiseen elämään ja hyvinvointiin liittyviä trendejä. Tämän vuoden seurantatiedoista nousee esiin myönteisenä trendinä etenkin yhteenkuuluvuuden tunne, joka viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana on tiivistynyt niin suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan, Eurooppaan, Euroopan unioniin kuin globaaliin yhteisöönkin. Myös nuorten itsetunto ja omaan elämään liittyvä hallinnan tunne on vahvistunut. Kun vuoden 2015 Nuorisobarometrissa päivittäiset tekemisensä koki merkitykselliseksi kolmannes vastaajista, oli uusimmassa mittauksessa osuus kasvanut jo puoleen.