Läpi kriisien. Nuorisobarometri 2022.
Nuorisobarometri 2022 tarkastelee nuorten resilienssiä, kriisinkestävyyttä ja selviytymiskykyä moninaisten yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten kriisien keskellä. Barometri pureutuu siihen, miten nuoret kokevat epävarmuutta, millaisia voimavaroja heillä on käytössään ja miten he suhtautuvat tulevaisuuteen muuttuvassa maailmassa.
Tutkimus tarjoaa syvällistä tietoa nuorten kokemuksista pandemian, ilmastokriisin ja muiden ajankohtaisten haasteiden keskellä. Se toimii tärkeänä työkaluna nuorisopolitiikan ja yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.
Lisätiedot: Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024.
Julkaistu 2023. Tiedonkeruu toteutettiin alkuvuodesta 2022.
Antti Kivijärvi (toim.)
Valtion nuorisoneuvosto
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto
Kannen kuva: Sara Elisa Bruun
Tulosten visuaalinen yhteenveto
Tutustu Nuorisobarometrin keskeisiin tutkimustuloksiin kuvien ja kaavioiden avulla:
Politiikkasuositukset
Mitä barometri kertoo päättäjille? Valtion nuorisoneuvosto antaa politiikkasuositukset pohjautuen Nuorisobarometrin tutkimustuloksiin. Lue suositukset päätöksenteon tueksi:
Muut materiaalit
Mediatiedote
Nuorisobarometri 2022: Nuorten arkeen liittyvät epävarmuuden kokemukset ovat vähentyneet
Viime vuosien kriiseistä huolimatta enemmistö nuorista kokee omaan arkeen liittyvää epävarmuutta ja turvattomuutta aiempaa vähemmän. Esimerkiksi oma toimeentulo, työn saaminen, terveys ja asuinympäristön turvattomuus huolettavat nuoria edellisvuosia vähemmän.
Tiedot ilmenevät vuoden 2022 Nuorisobarometrista, jonka teemana on nuorten resilienssi – kyky joustaa, mukautua ja palautua. Nuorisobarometria julkaisevat valtion nuorisoneuvosto ja Nuorisotutkimusseura. Nuorisobarometrin haastattelut toteutettiin tammi–helmikuussa 2022, jolloin osa koronarajoituksista oli vielä voimassa. Lähes kaikki haastattelut toteutettiin kuitenkin ennen Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan alkamista.
Valtaosa nuorista on palautumassa korona-ajan rasituksista
Vähentyneiden epävarmuuskokemusten lisäksi vuoden 2022 Nuorisobarometrin tuloksista voi havaita muitakin myönteisiä kehityskulkuja. Nuorten elämään tyytyväisyys on kääntynyt nousuun korona-ajan alun notkahduksen jälkeen. Nuorten yleinen elämään tyytyväisyys sekä tyytyväisyys ihmissuhteisiin, vapaa-aikaan, terveydentilaan ja taloudelliseen tilanteeseen olivat kevättalvella 2022 pääosin pandemiaa edeltävällä tasolla.
”Elämään tyytyväisyyden näkökulmasta vaikuttaa siltä, että enemmistö nuorista on selviytymässä melko pienin ja lyhytkestoisin vaurioin erityisesti nuorten ikäluokkien arkea rasittaneista koronarajoituksista. Tilannetta tulee kuitenkin seurata tarkasti vielä tulevinakin vuosina erilaisten mittareiden ja mahdollisen eriarvoistumisen näkökulmista”, toteaa Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Antti Kivijärvi.
Monen nuoren kyky kestää vastoinkäymisiä ja palautua niistä on vahva
Nuoria pyydettiin arvioimaan omaa resilienssiään kansainvälisesti käytetyn kysymyssarjan avulla. Kansainvälisessä vertailussa Suomessa asuvat nuoret arvioivat selviytymis- ja palautumiskykynsä varsin hyviksi. Näin tekivät erityisesti ne nuoret, jotka kertoivat hyvistä kaveri- ja perhesuhteista.
”Ikätoverisuhteiden merkitys nuoruusvuosien aikana korostuu myös resilienssiä tarkasteltaessa. Ystävyys- ja kaverisuhteiden tukemiseen on syytä kiinnittää huomiota kaikissa nuorten palveluissa ja koulutusjärjestelmässä”, kertoo Kivijärvi.
Nuorten arviot vaihtelivat ryhmäkohtaisesti. Erityisesti vähemmistöihin identifioituvat, työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneet, muunkieliset ja naiset arvioivat resilienssinsä verrokkiryhmiään heikommaksi. Myös toistuvat vastoinkäymiset olivat yhteydessä verrattain heikoksi arvioituun resilienssiin. Toisin sanoen yhteiskunnalliset asemat ja aiemmat kokemukset määrittävät vahvasti nuorten arvioita omista selviytymis- ja palautumiskyvyistään.
”Palvelut koettiin läheisten ystävien lisäksi merkittäväksi kannattelevaksi tekijäksi. Erityisesti palvelut kannattelivat nuoria, jotka eivät välttämättä saa tukea muualta. Seuraavan hallituksen tulisi tehdä toimia sekä yhteisöllisyyden lisäämiseksi että yhteiskunnan palveluiden turvaamiseksi ja parantamiseksi. Esimerkiksi kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön rahoitus tulee vakinaistaa”, toteaa valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Elisa Gebhard.
Nuorten yhteydenpito kavereihin muutoksessa
Nuorten kasvokkaiset tapaamiset kavereiden kanssa olivat vähentyneet huomattavasti vuoteen 2015 verrattuna. On todennäköistä, että korona-ajan rajoitukset ja sosiaalinen eristäminen selittävät osaltaan muutosta. Verkkovälitteisen yhteydenpidon intensiteetissä ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia ja puhelimella kavereille soittaminen oli vähentynyt entisestään. Toisin sanoen teknologiavälitteinen yhteydenpito ei ole paikannut kasvokkaisten tapaamisten niukkenemista.
”Korona-ajan rajoituksilla on ollut kielteisiä vaikutuksia nuorten kaverisosiaalisuuteen. Yhteydenpitoon liittyviä muutoksia on syytä seurata tarkasti. Erityisesti kavereiden kasvokkaiset tapaamiset ovat vahvasti yhteydessä nuorten kokemaan yksinäisyyteen ja hyvinvointiin. Hieman yksinkertaistaen voi todeta, että mitä enemmän tapaamisia, sitä paremmaksi oma hyvinvointi koetaan”, Kivijärvi päättää.